- Tiedotteet
- Ilmasto
- Metsä
Metsäsektorille luodaan uusia tietotuotteita lumi- ja tuulituhoriskien varalle
Sää- ja ilmastoriskien odotetaan kasvavan Suomessa ilmastonmuutoksen myötä. Metsäbiotalous tarvitsee varautumisen ja sopeutumisen tueksi uudenlaisia sää- ja ilmastoaineistoja ja -ennusteita. Käynnissä olevassa Säätyö-hankkeessa kehitetään tällaisia tietotuotteita: lumituhoriskiä ja tuulituhoriskiä kuvaavia malleja, sulan maan korjuuolosuhteiden ennustetta ja valtakunnallista vaikutustietokantaa. Metsäsektorin toimijoiden mielestä tietotuotteille olisi monipuolista käyttöä.
Osana useiden tutkimuslaitosten yhteistä Säätyö-hanketta Pellervon taloustutkimus PTT haastatteli 21 organisaatiota metsäsektorin arvoverkostosta sekä sen ulkopuolelta. Tavoitteena oli kartoittaa uusien tietotuotteiden hyötyjä, potentiaalisia käyttäjäryhmiä, käytön edellytyksiä sekä kaupallista potentiaalia.
Säätyö-hankkeessa kehitetään seuraavia tietotuotteita:
• Metsikkötason lumituhoriskiä kuvaavaa mallia ja sen pohjalta kehitettävää valtakunnallista riskikarttaa.
• Puuston tuulituhoriskiä kuvaavaa mallia ja sen pohjalta kehitettävää prototyyppiä, jonka avulla voidaan arvioida hakkuuvaihtoehtojen vaikutusta tuulituhoriskiin.
• Maan kosteusmallia hyödyntävää sulan maan korjuuolosuhteiden ennustetta.
• Valtakunnallista vaikutustietokantaa, jonka avulla on mahdollista mitata ja ennustaa sään aiheuttamia fyysisiä ja taloudellisia vaikutuksia metsäsektorilla.
Haastattelujen mukaan lumi- ja tuulituhoriskejä koskevien tietotuotteiden avulla voidaan edistää muuttuvat sääolot huomioivaa metsänhoitoa ja pienentää siten metsätuhojen todennäköisyyttä. Lisäksi niiden avulla on mahdollista tehostaa syntyneiden tuhojen paikannusta ja korjuuta.
Sulan maan korjuuolosuhteiden ennusteen avulla on mahdollista esimerkiksi tarkentaa käsitystä lyhyen aikavälin puun saatavuudesta ja vähentää maastovaurioita. Korjuuennusteessa hyödynnettävä maan kosteusennuste koettiin hyödyllisenä metsätaloustöiden, kuten metsänuudistamisen, ajoittamisessa.
Valtakunnallinen vaikutustietokanta puolestaan nähtiin tärkeänä strategisena välineenä metsäsektorin sopeutumistoimien ohjaamisessa.
Haastateltavien mukaan uusien tietotuotteiden käyttöönottoon vaikuttavat etenkin niiden ajantasaisuus, saatavuus ja hinta. Vaikka tietotuotteiden haluttiin lähtökohtaisesti olevan ilmaisia, niitä jatkokehittämällä myös kaupallistamista pidettiin mahdollisena. Metsänomistajien maksuhalukkuutta voisi nostaa esimerkiksi palvelu, joka hälyttäisi lumi- tai tuulituhoa aiheuttavista olosuhteista, laskisi tuhoennusteen ja tarjoaisi tiedon todennäköisimmistä tuhon sijaintipaikoista.
Haastattelujen tulokset on tiivistetty PTT policy briefiin, joka on luettavissa osoitteessa www.ptt.fi/wp-content/uploads/media/julkaisut/saatyo-policybrief_f.pdf Kattavammin tuloksia julkaistaan hankkeen loppuraportissa, joka ilmestyy loppuvuodesta.
Säätyö-hankkeen toteutuksesta vastaa Ilmatieteen laitoksen johtama konsortio, johon kuuluvat Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto, Metsäteho, Pellervon taloustutkimus, Metsäkeskus sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK). Rahoittajana toimii maa- ja metsätalousministeriö.
Lisätietoja
Marjo Maidell, metsäekonomisti, PTT, 040 164 8139, marjo.maidell@ptt.fi
Ari Venäläinen, erikoistutkija, Ilmatieteen laitos, 029 539 4142, ari.venalainen@fmi.fi
