- Tiedotteet
- Kansantalous
Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla on parantunut merkittävästi 1990-luvulta. Erot ryhmien välillä ovat kuitenkin suuria. Vähiten työllistä aikaa on kertynyt Lähi-idästä tai Somaliasta muuttaneille naisille. Suurin työllisen ajan osuus on Virosta saapuneilla nuorilla miehillä, käy ilmi ainutlaatuisesta rekisteritutkimuksesta.
Maahanmuuttajat ovat työllisinä keskimäärin 40 prosenttia maassaoloajastaan. Työllinen aika eroaa kuitenkin selkeästi sukupuolen, ikäluokan, muuttoajankohdan ja maaryhmien kesken, käy ilmi Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) toteuttamasta tutkimuksesta.
Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus piirtää ensimmäistä kertaa kokonaiskuvan 1990- ja 2000-luvulla maahan muuttaneiden työurista Suomessa.
Maahanmuuttajien työllistyminen on parantunut huomattavasti 1990-luvulta. Kun aiemmin (1995–1996) muuttaneille kertyi vain vajaa vuosi työuraa neljän ensimmäisen Suomessa vietetyn vuoden aikana, myöhemmin (2005–2006) muuttaneilla työllistä aikaa oli jo kaksinkertaisesti. Tänä aikana myös Suomeen muuttaneiden joukko on muuttunut huomattavasti.
Virosta ja Etelä- ja Länsi-Euroopasta muuttaneet ovat työllistyneet parhaiten. Kaikkein pienin työllisen ajan osuus on Lähi-idästä ja Somaliasta muuttaneilla. Heistä suuri osa on saapunut Suomeen humanitäärisistä syistä.
Neljän vuoden maassaolon jälkeen virolaiset ja etelä- ja länsieurooppalaiset ovat olleet keskimäärin reilut kaksi vuotta työllisinä, kun Lähi-idästä ja Somaliasta saapuneet ovat olleet töissä vain hieman yli puoli vuotta.
Maassaoloaika ja koulutus lisäävät maahanmuuttajien työllistymisen todennäköisyyttä ja työvuosia. Perinteiset sukupuoliroolit vähentävät naisten työllistä aikaa merkittävästi.
– Maahanmuuttajanaiset perheellistyvät nuorempana ja hoitavat lapsia kotona pidempään kuin valtaväestön naiset. Puolet naisista ei ole ollut lainkaan töissä ensimmäisen neljän maassaolovuoden aikana, kertoo ekonomisti Henna Busk Pellervon taloustutkimuksesta.
Työurat heijastuvat tulevaan eläkkeeseen
Maahanmuuttajien työurat ja ansiot ovat selvästi valtaväestöä pienemmät, joten myös Suomessa kertynyt työeläke jää pienemmäksi.
Perusturvan varaan eläkeaikana uhkaavat jäädä etenkin vanhemmalla iällä maahan muuttaneet ja naiset.
Esimerkiksi kahdeksan maassaolovuoden jälkeen naisten mediaaniansiot olivat vain alle 11 000 euroa vuodessa. Maahanmuuttajamiehillä mediaaniansiot olivat lähes 19 000 euroa vuodessa.
– Toimenpiteitä pitäisi kohdistaa maahanmuuttajanaisten työllistymisen edistämiseen. Muuten työllisyys jää heikoksi ja toimeentulo muodostuu vaikeaksi myös eläkeaikana, toteaa tutkimusjohtaja Signe Jauhiainen Pellervon taloustutkimuksesta.
Tutkimuksessa seurattiin vuosina 1995–1996, 2000–2001 ja 2005–2006 Suomeen muuttaneiden työuria vuoteen 2013 saakka. Aineisto sisältää 58 000 maahanmuuttajaa.
Koko julkaisu luettavissa Eläketurvakeskuksen sivuilta:
Maahanmuuttajat työmarkkinoilla – tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista
Lisätietoja:
Ekonomisti Henna Busk, henna.busk(at)ptt.fi, puh. 040 126 2077
Tutkimusjohtaja Signe Jauhiainen, signe.jauhiainen(at)ptt.fi, puh. 040 164 8139
