- Tiedotteet
- Ilmasto
- Metsä
Suomalaisten asenteet ympäristöystävällisiä ja kotimaisia tuotteita kohtaan ovat laajalti positiiviset, kertoo PTT:n biotalouteen liittyviä asenteita kartoittava kysely. Asenteet eivät kuitenkaan näy ostopäätöksissä kuin osin. Kulutuskäyttäytymiseen voitaisiinkin vaikuttaa esimerkiksi hintoihin vaikuttamalla ja tunnettuutta lisäämällä. Sen sijaan tiedon lisääminen tai asennekampanjat eivät yksin ole järin tehokkaita. Kyselyyn osallistui yli 3 600 vastaajaa.
Biotalouden yleistymisen kannalta on keskeistä, syntyykö biotalouden tuotteille kannattavan yritystoiminnan mahdollistavaa kysyntää. PTT:n tutkimuksen tavoitteena oli identifioida biotalouteen liittyviä kuluttajaryhmiä, selvittää kuluttajien biotalouteen liittyviä näkemyksiä sekä arvioida, mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien halukkuuteen ostaa biotaloutta tukevia tuotteita. Koska biotalous on käsitteenä monille ihmisille epämääräinen tai vieras, tutkimuksessa arvioitiin erityisesti ihmisten asenteita ympäristöystävällisiä ja kotimaisia tuotteita sekä tiettyjä biotaloustuotteita kohtaan.
Tutkimuksen mukaan suurella osalla suomalaisista asenteet ympäristöystävällisiä ja kotimaisia tuotteita kohtaan ovat positiiviset. Positiiviset asenteet eivät kuitenkaan näy ostopäätöksissä kuin osin. Joidenkin biotaloustuotteiden kohdalla korostui vastaajien tietämättömyys tuotteen saatavuudesta ja hinnasta. Valintoihin ei myöskään aina kiinnitetä kovin suurta huomiota.
Tutkimuksen mukaan vastaajat voidaan erotella kolmeen erilaiseen kuluttajaryhmään: 1) ympäristötietoisiin (39% vastaajista), 2) kotimaisuutta ja taloutta painottaviin (39%) sekä 3) hintatietoisiin ja ympäristövastaisiin (22%). Keskeisiä tekijöitä ympäristöystävällisten tuotteiden valinnassa ovat hinta, helppo saatavuus ja totutut käyttäytymistavat.
Ympäristötietoisten ryhmässä vastaajat pitivät muita useammin tärkeänä tuotteiden laatua, ympäristöystävällisyyttä ja kotimaisuutta. Kotimaisuutta ja taloutta painottavien ryhmässä kuluttajatuotteiden laatu nähdään vahvasti yhteydessä kotimaisuuteen, ja kotimaisia tuotteita pidetään ulkomaalaisia ympäristöystävällisempinä. Hintatietoisten ja ympäristövastaisten ryhmän vastaajat ilmoittivat tekevänsä kulutuspäätöksensä ensisijaisesti hinnan perusteella. He pitivät ympäristöystävällisiä tuotteita usein huonolaatuisina.
Tutkimuksen mukaan kuluttajien käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa mm. helpottamalla arkipäivän ympäristöystävällisiä valintoja, parantamalla saatavuutta ja lisäämällä biotaloustuotteiden tunnettuutta esimerkiksi julkisin hankinnoin. Hintoihin voitaisiin vaikuttaa mm. verotuksella. Sen sijaan yksin tiedon lisääminen vaikuttaa yleensä käyttäytymiseen vain vähän, koska ihmiset ovat taipuvaisia kiinnittämään huomiota vain informaatioon, joka tukee heidän aiempia käsityksiään. Usein käyttäytymiseen vaikuttavat tietoa ja asenteita enemmän esimerkiksi aiemmat toimintatavat, yhteisön normit ja se, että vain pieni osa ihmisistä on valmis näkemään vaivaa tai maksamaan korkeampia hintoja tehdäkseen arvojensa mukaisia valintoja. Biotaloustuotteiden saatavuuteen ja ominaisuuksiin liittyy kuitenkin myös epätietoisuutta.
Biotalouden edistämisessä olisi pyrittävä vaikuttamaan esimerkiksi motivaatioon, rutiinien muodostumiseen ja siihen, että biotaloustuotteita pidetään normaaleina, ei vain pienen edelläkävijäjoukon erikoisuutena.
Kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2016, ja siihen osallistui 3 648 henkilöä. Virhemarginaali on 1,5 prosenttiyksikköä. Koko tutkimus Kuluttajien valinnat ja biotalouden tuotteet, PTT Työpapereita 182, on luettavissa PTT:n sivuilla osoitteessa http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/182.-haltia-e.-ja-kniivila-m.-2017.-kuluttajien-valinnat-ja-biotalouden-tuotteet.html. Tutkimus on osa Kohti biotaloutta: kapeikot ja ohjauskeinojen suuntaus -hanketta, jota rahoitetaan osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeessa pyrittiin löytämään keinoja biotalouden edistämiseksi Suomessa.
Lisätietoja:
Metsäekonomisti Emmi Haltia, PTT, p. 040 164 8169, s-posti: emmi.haltia@ptt.fi
VNTEAS-hankkeen vastuullinen johtaja Matleena Kniivilä, PTT, p. 040 164 8078, s-posti: matleena.kniivila@ptt.fi
