Tiedote: Kasvu hidastuu – mutta vain väliaikaisesti, arvioi PTT:n kansantalousennuste

Talouskasvu jää tänä vuonna 1,5 prosenttiin ja vuonna 2020 1,8 prosenttiin. Jyrkin hidastuminen näyttää kuitenkin olevan väliaikaista. Työmarkkinoilla uusi tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta vaatii rakenteellisia uudistuksia ja etenkin ikääntyneiden työllisyyden nostoa.

Ennusteen infotilaisuus järjestettiin 21.3. klo 10.00. Voit katsoa infotilaisuuden lähetyksen täältä:

Euroalueen ja maailmantalouden kasvun hidastuminen jarruttavat kasvua myös Suomessa lähivuosina, kertoo Pellervon taloustutkimuksen PTT:n kansantalousennuste. Talouskasvu jää tänä vuonna 1,5 prosenttiin ja vuonna 2020 1,8 prosenttiin. Jyrkin hidastuminen näyttää kuitenkin olevan väliaikaista. Työmarkkinoilla uusi tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta vaatii rakenteellisia uudistuksia ja etenkin ikääntyneiden työllisyyden nostoa.

Suomen talouden kasvua jarruttavat tänä ja ensi vuonna viennin kysynnän heikkeneminen ja investointien lasku. Ennustepäällikkö Janne Huovarin mukaan syyt ovat osittain väliaikaisia, joten kasvu toipuu – kunhan Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasotaan saadaan ratkaisu ja Brexit toteutuu sopimuksen kanssa.

"Työttömyys on euroalueella edelleen laskussa, tulojen kasvu hyvä, ja inflaatio on hidastunut öljyn hinnan laskiessa, joten kotitalouksien kulutuksen pitäisi kasvaa. Lisäksi EKP:n löysän rahapolitiikan jatkoaika tukee kasvua", Huovari sanoo.

Jos maailmantalouden epävarmuus kasvaa, on talouskehitys ennakoitua selvästi heikompaa. Siinä tapauksessa Suomenkin pitäisi käyttää finanssipolitiikkaa aktiiviseen elvytykseen.

Työllisyys nousuun ikääntyneistä

Viime vuonna työllisyys kasvoi 67 000 hengellä. Jatkossa kasvu hidastuu selvästi. Tänä vuonna työllisiä on keskimäärin 38 000 enemmän kuin viime vuonna, mutta kasvusta suurin osa on tapahtunut jo viime vuoden lopulla. Vuonna 2020 työllisten määrä kasvaa enää 8 000 hengellä.
Työttömyyden laskuvauhti hidastuu, mutta siitä huolimatta työttömyysaste alittaa 6 prosentin tason vuonna 2020. Viimeksi työttömyysaste oli näin alhainen ennen 1990-luvun lamaa.

Työllisyyden tulisi kasvaa noin 54 000 henkilöllä ensi hallituskaudella, jotta 75 prosentin työllisyysaste saavutetaan. Tavoite ei ole helppo, sillä potentiaalisten työllisten määrä vähenee koko ajan. Tavoite vaatiikin uudistuksia työmarkkinoilla. Eniten potentiaalia on nuorissa ja ikääntyneissä. Nuorilla koulutukseen panostaminen on kuitenkin ensisijaista, koska se ehkäisee syrjäytymistä ja nostaa työllisyysastetta myöhemmin.

Sen sijaan yli 55-vuotiaiden työllisyydessä on selvästi kasvunvaraa, sillä heidän työllisyysasteensa on Pohjoismaiden alhaisin. Työllisyyden koheneminen vaatii koulutuksen ja osaamisen kehittämistä sekä työkyvyn ylläpitoa. Lisäksi varhaisia poistumisreittejä työmarkkinoilta pitäisi edelleen karsia.

Investoinnit kääntyvät uudelleen kasvuun

Maailmantalouden epävarmuus lykkää investointeja myös Suomessa, mutta näkymien kirkastuminen ja hintakilpailukyvyn paraneminen kasvattaa investointeja taas ensi vuonna. Investointien kasvun painopiste on siirtymässä rakentamisesta kone- ja laiteinvestointeihin sekä aineettomiin investointeihin. Erityisesti metsäteollisuudessa on paljon investointisuunnitelmia.

Rakentaminen pysyy vilkkaana käynnissä olevilla hankkeilla ensi vuoden alkuun asti. Vuoden 2020 lopulla valmistuvien asuntojen määrä alkaa laskea tasaisesti kohti normaalimpaa rakentamisen tasoa. Uudistuotannon vähentymistä tasoittaa korjausrakentamisen lisääntyminen.

Aineettomat investoinnit, pääasiassa tutkimus- ja kehitystoiminta, saavuttivat pohjan suhteessa BKT:hen viime vuonna. Aineettomien investointien odotetaan kasvavan tänä ja ensi vuonna.

Julkinen talous vahvistuu – sitä tarvitaan

Talouden vahvan kasvun ja parantuneen työllisyyden myötä julkisen sektorin tilanne on kohentunut, ja verotulojen kasvun myötä se paranee edelleen. Tänä ja ensi vuonna sektorin rahoitusjäämä onkin tasapainossa. Julkisen sektorin velkasuhde laski viime vuonna alle 60 prosenttiin ja vuonna 2020 päästään jo alle 56 prosentin.

Tämä on erittäin tervetullutta, sillä vahvistuvaa julkista taloutta tarvitaan väestön ikääntymisen ja tulevien laskusuhdanteiden takia. Pitkän aikavälin haasteita pitää kuitenkin ratkoa rakenteellisten uudistusten avulla, ei lyhyen aikavälin sopeutustoimilla.

Koko ennuste on luettavissa PTT:n kotisivuilla täällä (linkki).

Ennusteen kalvoesitys on luettavissa täällä (linkki).

Lisätietoja

ennustepäällikkö Janne Huovari 040 164 8141 janne.huovari@ptt.fi