Tiedote: EU:n ja USA:n maataloustuet kulkevat eri suunnista kohti täysremonttia

Maatalouden tukijärjestelmien olisi uudistuttava ripeää vauhtia, katsoo Pellervon taloustutkimuksen PTT:n selvitys. Nykyiset järjestelmät ovat muodostuneet yhteiskunnalle liian kalliiksi siihen nähden, miten julkista rahaa on käytettävissä. Kun rahasta on koveneva kilpailu, maatalouspolitiikan on pystyttävä perustelemaan itsensä paremmin. EU:n suoriin tukiin perustuva systeemi ei myöskään ole pystynyt suojaamaan viljelijöitä äkillisiltä tulojen vaihteluilta. PTT:n selvityksessä vertailtiin Yhdysvaltojen ja EU:n maatalouden tukijärjestelmiä ja niiden muutoksia. Molempien uudistaminen on edessä lähivuosina.

”EU:ssa pitäisi miettiä uudelleen tukien perusteet ja muodostuminen. Mitä pidempään uudistuksia venytetään, sitä rajumpia niistä lopulta tulee. Toiminnan pitäisi olla suunnitelmallista”, sanoo tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori.

EU:n ja USA:n järjestelmät ovat viime vuosina muuttuneet hyvin eri suuntiin. Unionin vuoden 2014 uudistuksessa korostettiin suorien maataloustukien merkitystä ja viherryttäminen tuotiin niiden osaksi, Yhdysvalloissa taas suorista tuista luovuttiin edellisessä muutoksessa kokonaan ja ympäristötoimia karsittiin.

Eroista huolimatta molempia järjestelmiä yhdistää kalleus. Yhdysvalloista voisi kuitenkin ottaa oppia siinä, miten järjestelmä keskittyy riskien hallintaan esimerkiksi satovakuutusten avulla.

”Tällä tavoin yksityiset toimijat on otettu mukaan. Tuen tason muodostuminen on oikeudenmukaisempaa ja myös periaatteellisesti hyväksyttävämpää: kun menee hyvin, maksetaan vähemmän tukea ja kun huonosti, enemmän”, kertoo maatalousekonomisti Heini Toikkanen.

Vakuutuksiin perustuva systeemikään ei ole ongelmaton. Suurin pulma on siinä, että toimivaa järjestelmää on vaikea luoda vain Suomen tasolla, mutta toisaalta riskit ovat erilaiset ja erihintaiset eri puolilla EU:ta. Tosin nykyisetkään tuet eivät ole Suomelle edulliset, muistuttaa Toikkanen.

”Nyt olemme esimerkiksi mukana tukemassa suhteellisesti enemmän EU:n parhaita tuotantoalueita, joilla olisi muutenkin tuotantoetua, kuten Ranskassa.”

EU:n maatalouspolitiikan seuraava uudistus on edessä vuonna 2021. Yhdysvalloissa Donald Trumpin hallinnon maatalousagenda ei Arovuoren mukaan vielä ole selvillä, mutta maatalousministeriksi esitetty Sonny Perdue on kyllä hyvin perillä elintarvikesektorista.

”Jos muun muassa Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusta aletaan neuvotella uusiksi, se todennäköisesti lisännee oman maatalouden suojaamista Yhdysvalloissa”, Arovuori arvioi.

PTT:n selvitys Farm Bill 2014 ja CAP – maatalouspolitiikan uudistukset vertailussa, PTT Työpapereita 189 on kokonaisuudessaan luettavissa kotisivuiltamme http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut.html

Lisätietoja:

maatalousekonomisti Heini Toikkanen, p. 040 164 8184 sposti: heini.toikkanen@ptt.fi