- Blogit
Teollisuutta on usein pidetty toisen maailmansodan jälkeisen talouskasvumme moottorina. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana teollisuuden merkitys on edelleen pysynyt suurena, sillä se on muodostanut neljäsosan taloudestamme ja kolmasosan talouskasvustamme. Vuosituhannen vaihteessa olimme jopa monella teollisuustoimialalla maailman kehittyneimpien joukossa.
Vahvoja alojamme olivat massa ja paperi, puutavara ja puutuotteet, metallien jalostus sekä viestintäteknologialaitteiden valmistus. Viimeksi mainittu on tietysti nykytaloushistoriamme suuri tapaus eli Nokia-ilmiö.
Teollisuutemme ansiot ovat kiistattomat ja olemmekin tottuneet siihen, että maamme talouspoliittisessa keskustelussa sillä on ollut vahva rooli. Käytettiinpä markka-aikana jopa D-vitamiinia, eli devalvaatiota, usein apuna vientisektorin kilpailukyvyn parantamiseksi.
Tämän takia on mielenkiintoista havaita, että palvelualojen bkt-kontribuutio (eli niiden vaikutus vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvoon) on keskimäärin ollut korkeampi kuin teollisuuden ja rakentamisen jo ainakin viimeiset neljäkymmentä vuotta!
Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan alkutuotanto ja jalostus muodostivat viidenneksen Yhdysvaltojen taloudesta. Vastaava osuus oli Suomella kolmasosa. Jälkiteollinen kehitysvaihe on siis edennyt huomattavasti pidemmälle Atlantin tuolla puolen kuin meillä koti-Suomessa. Silti Yhdysvaltojen talouskasvu on ollut varsin mallikasta viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Tieto- ja viestintäteknologian käyttö ja siitä seuranneet uudet toimintatavat on monessa yhteydessä nimetty Yhdysvaltojen menestyksen avaimiksi. Tähän mekin pystymme. Tarvittavat ainekset ovat jo koossa. Koulutustasoamme on nostettu systemaattisesti 1960-luvun puolivälistä lähtien. Panostuksemme tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat kansainvälisestikin verraten mittavat.
Suomalaisten halukkuus ottaa uutta teknologiaa käyttöön on havaittu suureksi. Tätä asennetta tarvitaan, sillä on varsin ilmeistä että taloutemme tulee jatkossakin muuttumaan yhä painottomammaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että käsin kosketeltavien tavaroiden osuus vähenee ja palvelujen osuus alati lisääntyy.