- Blogit
- Asuminen
Kirjoittaja on Toimiala- ja liiketalouden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Seppo Leminen
Käytämme asunnon hankkimiseen ja asumiseen merkittävän osan käytettävissä olevista tuloistamme. Neljännes suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiöissä, joita on noin 88 000. Sen sijaan Ruotsissa ja Norjassa asunto-osuuskunnat ovat yleisiä. Myös Suomessa kiinnostus asunto-osuuskuntia kohtaan on herännyt. Asunto-osuuskuntia on ollut koko itsenäisyytemme ajan, mutta tietoa asunto-osuuskuntien perustamisesta, rahoittamisesta, omistajuudesta, rakentamisesta, kustannustehokkuudesta ja hallinnoinnista on vielä rajallisesti.
Voisivatko asunto-osuuskunnat olla yksi ratkaisu asumisen kalleuteen ja muihin asumiseen liittyviin haasteisiin? Esimerkiksi etelän kasvukeskuksissa asuntojen hintaa nostaa niiden kova kysyntä. Kasvukeskuksien ulkopuolilla asuntojen kysyntä voi olla vaimeaa ja edullisetkaan asunnot eivät tahdo löytää ostajaansa. Asunto-osuukunta on joustava rakenne, joka mahdollistaa asumisen vuokraoikeuden ja/tai hallintaoikeuden -mallien mukaisesti.
Asunto-osuuskuntia ovat perustaneet aktiiviset yhteisöt kasvukeskuksiin ja niiden ulkopuolelle. Lisäksi kaupalliset toimijat ovat perustamassa asunto-osuuskuntia kasvukeskuksiin. Näitä toimijoita ovat tuottajat, ketterät rakentajat, joilla ei ole omaa tonttivarantoa.
Asunto-osuuskunnat ovat harkitsemisen arvoinen vaihtoehto eri elämäntilanteessa oleville kansalaisille, mutta asunto-osuukuntamallit voivat olla uusia ja epäselviä. Asunto-osuuskuntamallien yleistymistä ei helpota myöskään se, että asuntoja rahoittavat rahoituslaitoksetkaan eivät usein tunne riittävästi asunto-osuuskuntamallia. Näiden lisäksi asunto-osuuskuntia tukeva lainsäädäntö on puutteellista.
PTT Pellervon taloustutkimus on tekemässä tutkimusta uusista, olemassa olevista ja lakanneista asunto-osuukunnista. Tutkimuksessa jäsennetään eri kohderyhmille soveltuva asunto-osuuskuntatoimintamalli/malleja, jossa kunnan ja valtion, rakennuttajan, rahoittajan, sijoittajan, osuuskunnan ja sen omistajajäsenten roolit vastuineen ja velvollisuuksineen ovat yksiselitteisiä.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 30.9.2019
