Taloustutka: Vauhtia vientiin

Suomen viennin rakennetta tulee kehittää monipuolisesti, jotta se on vahvempi maailmantalouden heilahteluja vastaan. Myös palveluvientiin pitää kiinnittää huomiota, kirjoittaa ekonomistimme Veera Holappa.

Suomen viennissä on vihdoinkin hyvä vire päällä. Viennin piristymisen merkkejä oli havaittavissa jo viime vuoden puolella ja Tullin tammikuun tilastot näyttivätkin erittäin positiivisia lukuja. Viennin merkittävää kasvua on odotettu monta vuotta ja nyt se näyttää vihdoinkin olevan mahdollista. Viennin kasvu on erittäin tärkeä hyvinvoinnin lähde Suomen kaltaiselle maalle, sillä vientiyritykset työllistävät suuren osan suomalaisista.

Maailmantalouden kasvu ja Suomessa tehdyt vientikapasiteettia lisäävät investoinnit ovat tuoneet uutta puhtia vientiin. Uudenkaupungin autotehtaalla tuotanto saadaan hyvään vauhtiin nyt alku vuodesta ja tuotantoa on tarkoitus laajentaa. Äänekosken biotuotetehdas käynnistyy tämän vuoden loppupuoliskolla, mikä lisää sellun vientiä. Telakkateollisuuskin on noussut tuhkasta ja Turun telakalla tilauskirjat ovatkin täynnä vuosiksi eteenpäin. Myös Rauman telakalla näkymät ovat positiiviset.

Suomen viennillä on pitkään ollut vaikeat ajat. Toisin kuin muualla Euroopassa, ei Suomen vienti ole vieläkään toipunut finanssikriisistä. Tällä hetkellä vienti on samalla tasolla kuin vuonna 2005. Finanssikriisin lisäksi vientiä on koetellut raju rakennemuutos. Huippuvuosina Nokian vienti oli lähes viidesosa Suomen viennistä, nyt se on enää vain hieman reilu prosentin. Toisaalta digitalisaatio, muutokset tuotannon ulkoistamisessa sekä Kiinan talouskasvun hidastuminen ja rakenteen muutos ovat vähentäneet rakenteellisesti maailmankauppavirtoja.

Nyt Suomen vientiä on yritetty jouduttaa hintakilpailukykyä parantamalla. Kuitenkaan suunnitteilla oleva vientivetoinen palkkamalli ei pelasta pitkällä aikavälillä. Suomalaisten tuotteiden laatua ja yritysten luotettavuutta on arvostettu kauppakumppaneiden keskuudessa. Niistä täytyykin tehdä kilpailuvaltteja tulevaisuudessa, eikä laskea liikaa hinnan varaan.

Suomen viennin rakennetta tulee kehittää monipuolisesti, jotta se on vahvempi maailmantalouden heilahteluja vastaan. Kaikilla vientiyrityksillä pitäisi olla mahdollisuus ja halu kasvaa. Myös palveluvientiin pitää kiinnittää huomiota, sillä tulevaisuudessa siellä on paljon kasvupotentiaalia. Suuri osa Suomen palveluviennistä muodostuu tavaraviennin kylkiäisenä. Suomessa pitäisikin panostaa hyväksi havaittujen palvelukonseptien, kuten koulutuksen, viemiseen.

Toivotaan, että Suomen viennin kasvu ja talouden kohentuminen todella jatkuu. Heikossa taloustilanteessa rakenteellisia muutoksia ja uudistuksia on vaikea saada onnistumaan.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Taloustutka-palstalla 29.3.