- Blogit
- Kansantalous
Kirjoittaja on PTT:n toimitusjohtaja. Twitter: @iirojussilaPTT
Ihmisten ja organisaatioiden toiminta liikuttaa taloutta. Päätösten taustalla on enemmän tai vähemmän osuvaa ajattelua – menestyjillä osuvampaa kuin muilla.
Menestyvistä yrittäjistä puhuttaessa viitataan usein näkemyksellisiin yksilöihin. Sankareihin, joiden urotyöt synnyttävät asiakkaille tärkeän ja kotitalouksia työllistävän yrityksen. Samaan tapaan korostetaan yksittäisiä yritysjohtajia, joiden käsitetään olevan yrityksensä menestyksen tekijöitä.
Tosiasiassa yrittäjyys tai johtaminen ei ole koskaan ollut itsenäistä hommaa, vaan se on tapahtunut aina yhdessä muiden ihmisten kanssa. Niin yrittäjyydessä kuin johtajuudessa menestys perustuu pitkälti henkilösuhteisiin. Ne muokkaavat toimintaa kohti menestystä tai siitä poispäin.
Myytti yksilösankareista on pikkuhiljaa murentunut, kun toimintaympäristöistä on tullut yhä monimutkaisempia ja nopeammin muuttuvia. Yrittäjyys ja johtajuus ovat nyt tiimityötä.
Tämä näkyy strategiatyössä. Menestyksekäs strategia jakaa organisaation resursseja vaikuttavasti ottaen huomioon toimintaympäristöstä tunnistetut syy – seuraussuhteet. Näistä saadaan parempi käsitys yhdessä. Lisäksi strategiat laaditaan nykyisin tyypillisesti ylimmän johdon monitasoisena yhteistyönä. Näin yhdistetään erilaiset aikahorisontit ja eri sidosryhmiin liittyvät näkemykset jaetuksi kokonaisuudeksi.
Tämän ansiosta ylimmän johdon ajatuksissa on vaikuttavuuden edellyttämää yksimielisyyttä, mutta myös riskienhallinnan ja oppimisen kannalta tärkeää eroavaisuutta.
Nykyisin eivät tosin hyvätkään strategiat riitä, jos organisaation halutaan luovan uutta ja tarttuvan ketterästi uusiin mahdollisuuksiin. Yrittäjyyden ja johtajuuden pitää läpäistä koko organisaatio. Parhaimmillaan jokainen jäsen toimii herkkinä tuntosarvina suhteissa olennaisiin sidosryhmiin. Henkilöstön improvisaatiot ja aktiiviset kokeilut voivat synnyttää oppimista, jonka pohjalta myös strategiat lopulta uudistetaan.
Sekä strategialla että kokeilukulttuurilla on oma roolinsa. Kyse ei ole vain menestyksen rakentamisesta, vaan hyvästä hallinnosta ja työhyvinvoinnista. Strategia tarjoaa kehikon ja systematiikan, jonka myötä ylimmän johdon valta ja vastuut voidaan toteuttaa. Kokeilukulttuuri puolestaan valtuuttaa henkilöstöä.
Ja mikä olennaista, kokeilukulttuuri luo sen pöhinän, josta uusia arvoa luovia innovaatioita syntyy.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 1.10.
