Taloustutka: Tasa-arvoa talouspolitiikkaan

Sukupuolivaikutusten huomioimisessa ei ole kysymys vain tasa-arvosta, vaan myös tehokkuudesta ja hyvinvoinnista, kirjoittaa ekonomisti Antti Kekäläinen.

Vaikka Suomea usein pidetään yhtenä maailman tasa-arvoisimmista maista, on meillä useita sukupuolten väliseen epätasa-arvoon liittyviä ongelmia, joihin voitaisiin tarttua talouspolitiikan keinoin. Muun muassa OECD ottaa usein kantaa maaraporteissaan suomalaisten naisten asemaan koulutus- ja työmarkkinoilla. Samainen järjestö on nostanut esille myös ilman koulutus- tai työpaikkaa olevien nuorten miesten ison osuuden.

Suomessa lähes yhtä suuri osuus naisista on työllisiä kuin miehistä, vaikka kokonaistyöllisyydessä muista Pohjoismaista jäädään jälkeen. Naisista isompi osa on kuitenkin osa-aikatöissä, ja viimeaikainen suotuisa työllisyyskehitys on naisten osalta tarkoittanut lähinnä osa-aikaisten työntekijöiden määrän kasvua. Vajaatyöllisyyskin on naisilla suurempi ongelma.

Lisäksi sukupuolten väliset palkkaerot ovat ja pysyvät. Tämä johtuu pitkälti työmarkkinoiden eriytymisestä. Koulutusvalintojen tarkastelu kertoo samaa tarinaa – Suomessa luonnontieteiden ja tekniikan opiskelijoista vain alle neljännes on naisia, sosiaali- ja terveysalalla taas miesten osuus on pieni. Koulutusvalintoihin vaikuttaminen voi olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Ongelman voisi ratkaista totta kai myös työmarkkinoiden muutos niin, että muu kuin tekniikan alan koulutus nähtäisiin kykyjä kasvattavana.

Toisaalta Suomi on harvoja maita, joissa ilman opiskelu- tai työpaikkaa olevien 20–24-vuotiaiden ryhmässä on enemmän miehiä kuin naisia. Nuoria miehiä, jotka eivät tee töitä, opiskele tai ole koulutuksessa, on yli viidennes ikäluokasta, ja tämä osuus on ollut kasvussa. Tällainen kehitys tuo varmasti mukanaan monia yhteiskunnallisia lieveilmiöitä. Useat nuoret miehet ovat työttöminä heikon suhdanteen takia, mutta vaikka työttömyys onkin suhdanneluontoista, sen seuraukset myöhemmälle työuralle ja elämälle voivat yhtä kaikki olla kohtalokkaita.

Yllä mainittuihin ongelmiin, ja moniin muihinkin, voidaan vaikuttaa viisaalla päätöksenteolla. Valtion määrärahoja muutettaessa on tärkeää ottaa huomioon myös se, miten päätösten vaikutukset kohdistuvat miehille ja naisille. Ministeriötasolla talousarvion sukupuolivaikutusten huomioimisessa on jo paljon tehty, mutta paljon on vielä tehtävää.

Sukupuolinäkökulman huomioon ottamisen ei pitäisi liittyä ainoastaan kohdennettujen politiikkatoimien tarkasteluun, vaan olla poikkileikkaava kokonaisuus päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten huomioimisessa ei ole kysymys vain tasa-arvosta, vaan myös tehokkuudesta ja hyvinvoinnista.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.6.