- Blogit
- Metsä
Greenpeace on aloittanut kampanjan Pelasta Suomen metsät. Kampanjoinnissa viitataan ahneeseen tehometsätalouteen, joka kylvää tuhoaan. Kun kyseessä on etujärjestö, on tyypillistä, että asioista annetaan yksipuolinen kuva, jota väritetään kärjistävillä kuvauksilla. Ehkä olisi syytä miettiä asioita monipuolisemmin.
Biotalous painottaa uusiutuvien raaka-aineiden kestävää käyttöä. Jos puupohjainen biotalous ei tuota tarvittavia tuotteita, kysyntä kohdistuu muihin lähteisiin – esimerkiksi fossiilisiin raaka-aineisiin tai ydinvoimaan. Havukuitu on myös tekstiilien raaka-aineena ympäristöarvoiltaan ylivoimainen esimerkiksi puuvillaan verrattuna. Biotalous on merkittävässä roolissa hillittäessä ilmastonmuutosta, joka ei pelkästään uhkaa metsiämme vaan myös esimerkiksi jääkarhujen elinolosuhteita.
Suomen talous on riippuvainen viennistä. Metsäteollisuus on suurin vientitulojen tuottaja maassamme ja valtaosa sen tuotannosta menee vientiin. Vaikka ulkomaiset ostajat saattaisivatkin olla kiinnostuneita suojelun lisäyksestä, ne ovat vähemmän kiinnostuneita maksamaan lisähintaa. Siten metsätalouden kustannusten nostaminen yli kilpailijamaiden kustannustason tarkoittaisi kilpailukyvyn alenemista, markkinaosuuksien vähenemistä ja suljettuja tehtaita sekä menetettyjä työpaikkoja ja ansio- ja verotuloja.
Metsäala kerryttää valtiolle ja kunnille verotuloja muun muassa alan työpaikkojen tuloverotuksen, puun myynnin pääomaverotuksen ja teollisuuden yhteisöverotuksen muodossa. Verotuloilla pyöritetään terveyspalveluita, lasten ja vanhusten hoitoa, kouluja ja muita julkisia palveluita. Verotulojen turvin tuetaan valtionavulla myös muun muassa erilaisia luonnonsuojelujärjestöjä. Mistä olisimme valmiita luopumaan?
Greenpeace uhkaa kampanjoinnissaan pyrkivänsä vaikuttamaan metsäteollisuuden tuotteiden ostajiin. Auttaako maailman metsiä, jos suomalaisen metsäteollisuuden viennin määrä laskee? Suomessa metsäluonto voi erittäin hyvin verrattuna moneen muuhun maahan. Suojelupinta-ala on kärkitasoa ja talousmetsätkin ovat rikkaita monimuotoisuudeltaan puuplantaaseihin verrattuna. Talousmetsät eivät syrjäytä paikallisasukkaiden viljelyksiä ja muita elinkeinoja. Emme voi sulkea silmiämme ympäröivältä maailmalta, vaikka suomalaisten ensisijainen vastuu onkin omasta luonnostamme.
Kenenkään etu ei olisi suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Myös metsäteollisuus ja metsänomistajat hyötyvät metsäluonnon tuottamista ekosysteemipalveluista muun muassa ravinteiden kierron, vesitalouden säätelyn ja biologisen tuholaistorjunnan muodossa. Tämä on alalla myös tiedostettu ja organisaatiot ovat olleet yhtenä rintamana esimerkiksi Metso-rahoituksen lisäämisen ja talousmetsien luonnonhoidon puolesta. Suomen metsien hyvinvointia tuetaan torjumalla ilmastonmuutosta ja turvaamalla monimuotoisuuden säilyminen – mihin tarvitaan myös julkista rahoitusta.
Julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 12.12.2016
