Taloustutka: Suomi tarvitsee nuorta työvoimaa

Syntyvyys on laskenut Suomessa jo viitenä vuonna peräkkäin. Työikäisen väestön määrä on vähentynyt vuodesta 2011 lähtien yli 10 000 henkilöllä vuosittain. Suomi tarvitsee nuorta työvoimaa, jota maahanmuutto voisi osaltaan tarjota.

Syntyvyys on laskenut Suomessa jo viitenä vuonna peräkkäin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 lapsia syntyi reilut 55 000. Viimeksi lapsia syntyi tätä vähemmän 1860-luvulla suurten nälkävuosien aikaan. Syntyvyys on alentunut erityisesti nuorilla henkilöillä, ja ensimmäistä kertaa äidiksi tullaan yhä vanhemmalla iällä.

Työikäisen väestön määrä on vähentynyt vuodesta 2011 lähtien yli 10 000 henkilöllä vuosittain. Suomi tarvitsee nuorta työvoimaa, jota maahanmuutto voisi osaltaan tarjota. Viime vuosina ulkomaan kansalaisten nettomaahanmuutto Suomeen onkin ollut parhaimmillaan jo lähes 20 000 henkilöä. Suurin osa maahanmuuttajista on nuoria, parhaassa työiässä olevia.

Tuoreen Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimuksen mukaan maahanmuuttajaväestön työurat ovat lyhyempiä kuin valtaväestön. Koska maahanmuuttajat ovat varsin moni­nainen joukko, he myös työllistyvät varsin eri tavalla. Muuttajien taustatekijöillä, kuten sukupuolella ja lähtömaalla on suuri merkitys työllistymiseen ja työurien karttu­miseen maassaoloaikana. Myös muutto­vuodella havaittiin olevan merkitystä.

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla paranee maassa oleskelun myötä. Lähi-idästä ja Somaliasta muuttaneet, joista suuri osa on pakolaisia ja muita humanitaarisin perustein tulleita, työllistyvät muita heikommin. Lisäksi maahanmuuttajamiehet näyttäisivät työllistyvän selvästi naisia paremmin.

Julkisuudessa on keskusteltu siitä, tulisiko turvapaikanhakijoita ottaa lisää Suomeen. Perusteluna tätä vastaan on käytetty havaintoa, että pakolaistaustaiset maahanmuuttajat työllistyvät huonosti. Mielestäni havainto pikemminkin kertoo siitä, että näiden henkilöiden kotouttamisessa ja työmarkkinoille inte­g­roi­misessa ei ole onnistuttu. Jotain täytyisi tehdä toisin.

Esimerkiksi Saksassa turvapaikanhakijoita on työllistetty euron tuntipalkalla. Lisätulo ei heikennä sosiaaliturvaa, sillä kuukausittaiset työntunnit ovat rajoitetut. Ajatuksena on, että turvapaikanhakijat oppivat maan kieltä ja tapoja sekä pääsevät osallistumaan työmarkkinoille varhaisessa vaiheessa – jo ennen päätöstä oleskeluluvan saamisesta. Myös Suomessa useat yritykset ovat järjestäneet työ­harjoittelupaikkoja turvapaikkapäätöstä odottaville henkilöille. Tämän suuntaisia toimia tarvitaan lisää.

Väestö ikääntyy ja syntyvyys on alhainen. Ellei Suomeen tule yllättävää vauvabuumia, niin maahanmuutto jää ainoaksi mahdollisuudeksi kasvattaa työikäistä väestöä.

Julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 10.10.2016