- Blogit
- Ruoka
Kirjoittaja on PTT:n maatalousekonomisti. Twitter: @TapsaPTT
Suomalaiset söivät viime vuonna reilu kaksi prosenttia enemmän lihaa kuin vuonna 2015, Luonnonvarakeskus kertoi viime viikolla. Naudan- ja sianlihan kulutus oli pysynyt liki entisellään, mutta siipikarjanlihaa syötiin liki yhdeksän prosenttia enemmän. Samaan aikaan, kun puhutaan kasvisruokien suosion kasvusta, lihaa syödään enemmän kuin koskaan.
Kasvisruuilla korvataan lihaa, sanotaan. Luulisi, että silloin lihaa syötäisiin vähemmän. Mutta kun ei syödä. Herääkin kysymys, onko puhe kasvisten kulutuksen lisääntymisestä tyhjien tynnyrien kolinaa. Sellaisiakin väitteitä on kuulunut.
Vihanneksia syötiin toki enemmän kuin vuonna 2015. Kasvu ei kuitenkaan ollut voimakkaampaa kuin lihalla. Ja vuonna 2014 syötiin enemmän vihanneksia kuin 2016.
Hedelmien kulutus on kasvanut reippaammin. Hedelmillä ei kuitenkaan kovin monen ruokavaliossa korvata lihaa. Viljojen kulutusmuutokset ovat varsin pieniä, joten kasvisten lisääntyvä kulutus ei johdu viljojenkaan suosion kasvusta.
Käytännössä vihannesten tai hedelmien syöminen lihan sijaan ei olisikaan kovin hyvä ajatus. Ravitsemuksellisesti lihaa syödään, jotta saadaan proteiineja. Jos liha korvattaisiin vihanneksilla tai hedelmillä, tulisi helposti puutosta proteiineista.
Kasvisruokavaliossa proteiinia saadaan esimerkiksi erilaisista herneistä, pavuista ja linsseistä. Paljon julkisuutta saaneissa hittituotteissakin on proteiininlähteenä härkäpapua ja hernettä. Näiden kulutuksesta ei kuitenkaan ole saatavilla tilastotietoja.
Kulutusmuutoksia voidaan kuitenkin arvioida tuotanto- ja tuontitilastojen perusteella. Härkäpavun ja herneen viljelyalat ovat kovassa kasvussa Suomessa. Tullin tilastoista nähdään, että niiden tuontikin lisääntyi viime vuonna varsin reippaasti. Paljon aiempaa enemmän tuotiin myös muita papuja ja erilaisia linssejä.
Kasvisruuissa yleisesti käytettyjen kikherneiden tuonti nousi viiden edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna kaksinkertaiseksi.
Tilastoista siis löytyy tukea paitsi lihan, myös kasvisten suosion nousulle. Tilastojen lisäksi kasvisruuan kasvavasta kulutuksesta kertoo omaa kieltään se, että elintarviketeollisuus on tuotekehityksessään lisännyt selvästi kasvisruokien osuutta.
Tilastojen valossa näyttäisi, että suomalaiset eivät niinkään korvaa lihaa kasviksilla, vaan pikemminkin syövät yhä enemmän ja enemmän. Tämä kulutusjuhla ei toisaalta näytä kovin hyvältä maassa, jossa ylipaino on selvästi merkittävämpi ongelma kuin aliravitsemus.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 5.7.
