Taloustutka: Politiikkaan lisää asiantuntijuutta

Poliittisia päätöksiä tehdään valitettavan usein sokkona ja ilman riittäviä perusteita. Usein päätösten taustalla on myös paine tehdä jotain, olipa se järkevää tai ei. Keskeinen ongelma on tutkimustiedon ja riippumattomien vaikutusarvioiden liian vähäinen hyödyntäminen.

Poliittisia päätöksiä tehdään valitettavan usein sokkona ja ilman riittäviä perusteita. Usein päätösten taustalla on myös paine tehdä jotain, olipa se järkevää tai ei. Keskeinen ongelma on tutkimustiedon ja riippumattomien vaikutusarvioiden liian vähäinen hyödyntäminen.

Ensinnäkin päätösten valmistelussa vaikutusvaltaa käyttävät erilaiset etujärjestöt riippumattomien asiantuntijoiden sijaan. Asiantuntijoiden esittämät ratkaisut saavat harvoin kannatusta, jos ne ovat ristiriidassa etujärjestöjen kanssa. Toiseksi, osa päätöksistä perustuu pelkästään poliittisiin mieltymyksiin, jolloin asiantuntijoilta haetaan korkeintaan vahvistusta omalle kannalle ja eriävät näkemykset jätetään täysin huomiotta.

Esimerkiksi koulutusleikkaukset ja varainsiirtovero ovat asioita, joita taloustieteilijät ovat harvinaisen yksimielisesti kritisoineet. Silti tutkijoiden suositukset on pitkälti sivuutettu. Sote-uudistus taas on malliesimerkki valmistelusta, jossa uudistus yritetään viedä nopeasti maaliin kiinnittämättä huomiota tutkimustietoon tai asiantuntijoiden näkemyksiin.

Asiantuntijuuden heikko hyödyntäminen on näkynyt myös hallitusten toteuttamissa kokeiluissa. Monesti koeasetelmat ovat olleet niin kehnoja, että jo suunnitteluvaiheessa on ollut selvää, ettei kokeen perusteella tulla saamaan tietoa tutkittavasta toimenpiteestä. Jo kokeilujen lyhyt kesto voi antaa väärään kuvan muutosten vaikutuksista.

Oma lukunsa on nyt suunnitteilla oleva perustulokokeilu. Tällä kertaa tutkimusasetelmaan on selvästi panostettu enemmän kuin yleensä. Kokeiluun on kuitenkin valittu malli, jota tuskin koskaan tullaan soveltamaan koko väestöön. Kokeilun hyöty jää siis jälleen rajalliseksi.

Huonojen kokeiden perusteella on vaikea tuottaa uutta tietoa. Tulosten epämääräisyys mahdollistaa niiden käytön perusteena mille tahansa ennalta valitulle kannalle. Sen lisäksi, että päätöksiä tehdään ilman kattavaa tietoa niiden tulevista vaikutuksista, myös toteutettujen muutosten arvioinnista tehdään lähes mahdotonta jatkuvilla lisämuutoksilla. Vero- ja tukijärjestelmien eri osasten samanaikainen ja toistuva säätäminen vaikeuttaa eri toimien vaikutusten yksilöimistä ja arviointia.

Tieteelliset kriteerit täyttävän tutkimuksen ja eri alojen asiantuntijuuden hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää, jos halutaan parantaa politiikan vaikuttavuutta. Valitettavasti hallituksen toimintaa on kuitenkin leimannut enemminkin tiedevastaisuus ja asiantuntijuuden heikko arvostus.

Julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 7.9.2016