- Blogit
- Kansantalous
Työttömyys kääntyi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen jyrkkään nousuun. Varsinaista työttömyyden kasvun hidastumista ja työttömyysasteen laskua saatiin odottaa aina vuoden 2015 loppupuolelle saakka.
Viime vuosien työttömyyskehitykseen ovat osaltaan vaikuttaneet työmarkkinoiden rakennemuutos ja vientiteollisuuden huono veto. Digitalisaatio ja ammattirakenteen muutos ovat keskeisiä työmarkkinoiden kehitystrendejä. Työn kysyntä on muuttunut, mutta työn tarjonta ei ole mukautunut kysynnän muutoksiin riittävän nopeasti.
Finanssikriisin jälkeisen pitkittyneen työttömyyden kustannukset yhteiskunnalle ovat olleet merkittävät. Pelkästään työttömyysturvasta aiheutuvat menot ovat kasvaneet viime vuosina. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2015 työttömyysturvaetuuksia maksettiin yhteensä 5064 miljoonaa euroa. Viimeksi työttömyysturvamenot olivat yli 5 miljardia euroa 1990-luvun puolivälissä, laman jälkeisinä vuosina. Vuonna 2016 työttömyysturvan menot ovat kuitenkin jo kääntyneet laskuun, ja menot ovat olleet 2 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna.
Työttömyyden pitkittyminen on lisännyt sekä valtion että kuntien menoja. Työttömyyden pitkittyessä kunnat maksavat valtion ohella osan työmarkkinatuesta. Kunnille työttömyydestä aiheutuvia menoja ovat olleet myös esimerkiksi toimeentulotuki ja asumistuki. Työttömyys on todennäköisesti lisännyt myös sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä, sillä tutkimusten mukaan työttömyydellä on haitallisia vaikutuksia henkilöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Tosin työttömyyden ja terveydentilan vaikutusyhteydet kulkevat molempiin suuntiin: huono terveys ja heikentynyt toimintakyky ovat myös työttömyyden riskitekijöitä.
Laajemmin ajateltuna työttömyyden kustannuksiksi voidaan myös katsoa potentiaalisten verotulojen, tuotannon ja työpanoksen menetykset useamman vuoden ajalta. Myös yksilön tulonmenetykset ovat osa työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi pitkittynyt työttömyys ja siitä aiheutuva epävarmuus on saattanut heikentää yksityistä kulutusta.
Työttömyydestä aiheutuu merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle, joista ei nykyisellään ole riittävästi tietoa tarjolla. Tieto on hajallaan eri viranomaisten rekistereissä ja tilastoissa. Pellervon taloustutkimus PTT selvittää työttömyyden laaja-alaisia kustannuksia yhteiskunnalle Valtioneuvoston kanslian rahoituksella tämän ja ensi vuoden aikana.
Kirjoitus on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden Taloustutka-palstalla 15.3.
