Taloustutka: Pelto lähettää tekstarin

Esineiden internet ja massadata tekevät tuloaan myös maanviljelykseen - tulevaisuudessa peltoon kylvetään myös älysiemeniä, kirjoittaa tutkimusjohtajamme Olli-Pekka Ruuskanen.

Kirjoittaja on PTT:n tutkimusjohtaja. Twitter: @opruuskanen

Uudet teknologiat mullistavat yhteiskunnan usein vähiten ennakoiduilla alueilla. Digitalisaatio, massadata ja asioiden internet mahdollistavat hyvinkin perinteisten toimialojen muuttamisen.

Alueellisesti digitalisaation vaikutusten on ajateltu keskittyvän tiiviisti rakennettuihin ja toiminnallisesti keskittyneisiin älykaupunkeihin. Vasta nyt ollaan heräämässä näiden teknologioiden mahdollisuuksiin uudistaa maataloutta ja ruoantuotantoa.

Digitalisaatio muuttaa tiedon keräämisen ja käsittelyn tavalla, joka tekee datasta merkittävimmän arvoa tuottavan panoksen tuotantoketjussa. Kun maatalousyhteiskunnassa keskeinen tuotannontekijä oli maatalousmaa, niin teollisessa yhteiskunnassa se oli pääoma ja palveluyhteiskunnassa työ. Uudessa tietoyhteiskunnassa se on data ja siitä johdettu toiminta.

Maanviljely on hyvä esimerkki monimutkaisesta tuotantoprosessista, jossa käsitellään erilaisista lähteistä syntyvää dataa. Sääolosuhteet, maapinnan rakenne, viljelylajikkeiden ominaisuudet, ravinteiden ja lannoitteiden koostumus ovat tietoa, jonka pohjalta maanviljelijä pyrkii optimoimaan tuotantonsa ja tekee päätöksiä. Monipuoliset tietokoneohjelmat ovat auttaneet tässä työssä maatalousyrittäjiä jo pitkään.

Älykkäät tuotantolaitokset, joissa eläimiä tarkkaillaan ja ruokitaan koneellisesti, ovat jo arkipäivää tuotantoeläimien kasvatuksessa, mutta maanviljelyksessä, jossa tuotanto tapahtuu pääasiassa pelloilla, kehitys on ollut hitaampaa.

Maanviljelyksen kannalta uusi olennainen lisäelementti ovat halvat anturit ja mittarit, jotka voivat itsessään verkottua ja kytkeytyä internetiin. Näitä laitteita kutsutaan nimellä Internet of Things – IoT eli esineiden internet. IoT-laitteiden hinnat ovat alentuneet tasolle, jolla niiden laaja käyttö on tullut taloudellisesti mahdolliseksi. Samalla niiden ominaisuudet ovat voimakkaasti parantuneet.

Tämä mahdollistaa maatalouden tuotantoprosessin automatisoinnin ja älykkään toiminnanohjauksen nykyistä useita kertoja tehokkaammin. Traktori, puimuri, viljasäilöt ja varastot saadaan tarkkailemaan itseään ja kommunikoimaan keskenään. Erityisen suuri merkitys tällä on riskien hallinnassa ja prosessin laadun varmistamisessa. Reagointiviiveet alenevat minuutteihin.

Seuraavaksi ovat tulossa erittäin pienet ja tehokkaat anturit, joita kutsutaan älypölyksi. Tulevaisuudessa niitä voi levittää pelloille, teille ja metsiin, jossa ne keräävät tietoa päätöksenteon pohjaksi. Tulevaisuuden maanviljelijä kylvää pelloilleen siementensä joukossa älysiemeniä, jotka muuttavat koko pellon tuntevaksi ja tietoiseksi älyverkoksi.

Sitten puolison ja lasten lisäksi myös pelto lähettää tekstareita ja päivityksiä maanviljelijän kännykkään.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 13.11.