Taloustutka: Osuustoiminta voi edistää terveyttä

Terveys on WHO:n määritelmää mukaillen jotain, joka on täydellinen fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Se on niin meissä itsessämme kuin aineettomasti ympärillämmekin.

Kirjoittaja on PTT:n liiketaloustutkija

 

Terveys on WHO:n määritelmää mukaillen jotain, joka on täydellinen fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Se on niin meissä itsessämme kuin aineettomasti ympärillämmekin.

Samalla tavoin terveyden edistäminen on osallistumista ja yhteistoimintaa, sillä voidessamme hyvin tuemme omalla hyvinvoinnillamme muita.

Osallistun parhaillaan PTT:n projektitutkijana osuustoimintamallin käyttöä sosiaali- ja terveyspalveluissa kartoittavaan tutkimushankkeeseen, jonka ensimmäinen alkukartoitusvaihe on lopuillaan.

On tullut ajankohtaiseksi pohtia osuustoimintamallin ja terveyden edistämisen välistä yhteyttä.

Osuustoiminnan arvo- ja periaatepohja tuo vahvuutensa terveyden edistämiseen, sillä kummassakin tuloksellisinta on katsoa kauas tulevaisuuteen. Pikavoittojen ja pinnallisen ulkomuodon sijaan tulokset saavutetaan kestävillä valinnoilla, joita yhteistoiminta tukee.

Ongelmana on, että niin terveyden edistämisen kuin osuustoiminnankin tuomaa kokonaisarvoa ja vaikuttavuutta on vaikea mitata suoraan rahassa.

Finanssikriisi antoi osuuskuntien vakaalle toiminnalle positiivista valoa.

Vastuullisesti kehitettyyn osuuskuntaan vuosikymmenten varrella varastoitunut yhteinen hyvä – niin taloudellinen kuin aineeton – voi parhaimmillaan jatkua seuraavien sukupolvien hyvinvoinniksi.

Erityisesti osuustoiminnan osallistava ja yhteistoiminnallinen luonne rakentaa mahdollisuuksia tavoitella terveyttä moniulotteisesti. Tämän vahvuuden on tunnistanut terveysosuuskunnissa esimerkiksi japanilainen professori Akira Kurimoto.

Olemassa olevien osuuskuntien jäsenet kannattaa Suomessakin osallistaa terveytensä edistämiseen yhteistoiminnallisesti.

Tähän mennessä lukemani kirjallisuuden perusteella myös muiden kuin osuustoiminnallisten sosiaali- ja terveysalan yritysten kannattaisi suunnitella palvelutuotannon arvojärjestelmä asiakaslähtöisesti sekä osallistaa asiakkaat.

Terveyden edistäminen yksilön osallistamisen kautta luo parhaimmillaan yhteistä hyvää niin yksilölle, yhteisölle kuin yhteiskunnallekin.

Osallistavan terveyden edistämisen kautta saavutetut säästöt voidaan kohdentaa uuden hyvinvoinnin luontiin.

 

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 14.5.2018