- Blogit
- Kansantalous
Kirjoittaja on PTT:n tutkimusjohtaja. Twitter: @opruuskanen
Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Seppo Rytivaara korosti viime viikolla osuustoimintamallin sopivuutta sotepalvelujen tuottamisessa. Perinteiset osuustoiminnalliset yritykset ovatkin aktivoituneet ja alkaneet valmistautua uuteen toimintaympäristöön, jopa siinä määrin, että voidaan väittää osuustoiminnasta olevan tulossa merkittävä tekijä sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Esimerkkeinä isojen toimijoiden kehityshankkeista voidaan nimetä LähiTapiola-ryhmän Terveyshelppi-palvelu ja OP Ryhmän Pohjola Sairaala. Aina aktiivisella S-ryhmällä on muutama terveystoimija paletissaan. Kuluttajaosuuskunnasta omistajaosuuskunnaksi muuttunut Tradekakin on tulossa toimitusjohtaja Perttu Puron mukaan tälle kentälle. Valinnanvapauden harjoittamiseen löytyy siis vaihtoehtoja.
Parhaimmillaan osuustoiminnalliset sotepalveluyritykset mahdollistavat asiakkaiden osallistumisen ja päätöksenteon demokraattisen yritystoiminnan puitteissa. Asiakasomistajan ääni voi ohjata palveluvalikoimaa, laatua ja alueellista saatavuutta aivan toisella tavalla kuin kansainvälisten pääomasijoittajien omistamissa osakeyhtiömuotoisissa toimijoissa.
Olisi toivottavaa, että sote-uudistuksen toteutuessa osuustoiminnasta muodostuisi maakuntia elvyttävä toimintamuoto. Helposti katseet kohdistuvat suuriin ja perinteisiin osuustoimintayrityksiin, mutta myös pienillä ja uusilla toimijoilla tulisi olla mahdollisuus rikastuttaa palveluvalikoimaa. Pitäisi myös tutkia mahdollisuuksia, miten pienet ja isot toimijat voisivat muodostaa yrityksinä osuuskuntia, joka mahdollistaisi erilaisten ekosysteemien rakentamisen.
Julkista tukea saavat yleishyödylliset yhteisöt, kuten palveluyhtiöittensä kautta palveluja tuottavat yhdistykset, ovat uudessa toimintaympäristössä haasteiden edessä. Jos nämä toimijat liittoutuvat voittoa tavoittelevien yksityisten terveyspalveluyritysten kanssa, voiko heitä enää rahoittaa esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen kautta? Tätä ongelmaa selvittää parhaillaan STM:n toimeksiannosta selvitysmies Tuija Brax. Tässäkin osuustoiminnallisella organisoitumisella voisi olla mahdollisuus.
PTT on käynnistänyt juuri hankkeen, jossa tutkitaan, miten monilla eri tavoilla osuustoimintaa voidaan hyödyntää sote-palvelujen tuotannossa. Yhtenä tavoitteena on tarkastella, miten luoda pieniä ja paikallisia osuuskuntamuotoisia toimijoita lähelle palveluja tarvitsevaa ihmistä. On tärkeää, että sote-uudistus lisää monimuotoisuutta ja tuo uusia palvelukonsepteja. Sitä osuustoiminta on parhaimmillaan.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 12.3.
