Taloustutka: Onko talkootyö murroksessa?

Koetaanko talkootyöhön sitoutumista enää mielekkääksi, kysyy ekonomisti Lauri Vuori kolumnikirjoituksessaan.

Suomessa on pitkät perinteet talkootyöstä. Oman ajan ja työpanoksen käyttäminen yhteisön yleishyödyllisen toiminnan edistämiseen on mahdollistanut monet harrastamisen muodot. Harrastustoiminnan lisäksi talkootyö on edelleen tärkeä osa sekä yhteisöjen sosiaalista elämää että monien yhteisten palveluiden tuottamista, kuten hallinnollista työtä tiekunnissa ja kyläyhdistyksissä.

Pellervon taloustutkimus PTT teki aiemmin tänä vuonna kyselyn maaseudun infrastruktuurin parissa toimiville henkilöille. Kyselyn taustatietojen mukaan maaseudun infrapalveluiden parissa työnsä tai luottamustoimensa kautta toimivien henkilöiden keski-ikä on noussut huomattavan korkeaksi. Nuoremmat ikäluokat olisivat varmasti tervetulleita erilaisiin yhteisöihin toiminnan jatkajiksi. Kilpailu vaihtoehtoisten vapaa-ajanviettotapojen välillä on kuitenkin nykyään tiukkaa. Koetaanko talkootyöhön sitoutumista enää mielekkääksi ja ollaanko yhtä kiinnostuneita hoitamaan yhteisiä asioita, esimerkiksi mökkipaikkakunnilla?

Eri harrastelajeissa viime vuosina keskusteluun on noussut erityisesti nuorten urheiluharrastamisen korkeat hinnat. Yksi syy harrastamisen hinnan nousuun on osaltaan ammattimaisen ohjaamisen lisääntyminen, mikä on vaatinut osa- tai kokopäiväisten henkilöiden palkkaamista harrastejärjestöihin. Kehitystä ovat ohjanneet kasvaneet vaatimukset olosuhteiden ja ohjauksen laadusta. Ammattimainen ohjaaminen on vastannut näihin vaatimuksiin ja toiminta on kehittynyt entistä tasokkaammaksi monissa paikoissa.

PTT:n tekemässä kyselytutkimuksessa haasteina maaseudun infrapalveluiden kehitykselle koettiin erityisesti ammattimaisen osaamisen puute sekä hallinnollisen työn lisääntyminen. Kouluttautuminen ja ammattiosaamisen lisääminen ovat varmasti myös näissä palveluissa kannatettava suuntaus. Onko työmäärä kuitenkaan näiden panostusten jälkeen enää suhteutettu talkootyöhön soveltuvaksi?

Osa infrapalveluista mahdollistaa jo palkkatyön tekemisen. Voidaan kuitenkin kysyä, ovatko ihmiset valmiita maksamaan muista palveluista, kuten luottamustoimista, joita on aiemmin totuttu hoitamaan talkootyönä. Yhteisten asioiden hoidossa ja hallinnossa on varmasti saavutettavissa hyötyjä toimintoja yhdistämällä. Infrapalveluiden osalta monille haja-asutusalueiden asukkaille on tärkeää asuinympäristönsä elinkelpoisena säilyminen siten, etteivät kustannukset sen ylläpidosta karkaa kohtuuttomiksi.

Jos ennen talkoina tehty työ esimerkiksi tiekuntien hallinnossa tai kyläyhdistyksissä muuttuisi ammattimaisemmaksi ja osin palkkatyöksi, tulee talkootyö kokemaan suuren murroksen. Jos aiemmin talkoilla tehdystä työstä ryhdytään maksamaan palkkaa, on hyvin epätodennäköistä, että vastaavia töitä enää jatkossa tehtäisiin vastikkeettomasti.

Julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 24.10.2016