Taloustutka: Oiva tilaisuus uudistuksille

Nopeutuvan talouskasvun aikana uudistuksia olisi kivuttomampi tehdä kuin taantumassa, kirjoittaa ennustepäällikkö Janne Huovari. Hän toivoo hallituksen budjettiriiheltä enemmän rohkeutta kuin mitä puoliväliriihessä nähtiin.

Talousvuosi on alkanut myönteisesti. Ensimmäisinä kuukausina tuotannon kasvu on ylittänyt jopa kolme prosenttia, työllisyys on kasvussa ja kuluttajien odotukset ovat huippulukemissa. Lisäksi Uudenkaupungin autotehtaan laajennuksen ja Äänekosken biotuotetehtaan kaltaiset investoinnit antavat luvan odottaa myös viennin vihdoin piristyvän.

Muutos on suuri verrattuna viime vuosien aneemiseen talouskuvaan, kun tuotanto laski, työttömyys kasvoi ja julkinen talous oli pahasti pakkasella.

Hallituksen julkisen talouden suunnitelma tuleville vuosille perustuu kuitenkin edelleen odotuksiin varsin vaisusta kasvusta. Valtiovarainministeriö odottaa talouden kasvavan vain hieman reilun prosentin tulevina vuosina, kun osa ennustajista PTT:n lailla näkee talouden kasvavan kahden prosentin tuntumassa.

Onko julkiseen talouteen tulossa siis uutta jaettavaa, jos ennusteet paremmasta kehityksestä toteutuvat? Valitettavasti ei. Valtion talous oli viime vuonna edelleen lähes 6 miljardia alijäämäinen. Nopeammallakaan kasvulla alijäämää ei kurota umpeen.

Lisäksi kasvun nopeutuminen nostaa tavoitetasoa julkisen talouden tasapainosta. Jos ennusteet kahden prosentin kasvusta toteutuvat, on talouskasvu jo varsin hyvää. Hyvinä aikoina ei ole syytä kasvattaa julkista velkaa alijäämällä. Huonotkin ajat taas tulevat ja silloin julkisessa taloudessa tarvitaan varaa velkaantua.

Sen sijaan nopeutuva kasvu mahdollistaisi uudistustahdin kiihdyttämisen.

Uudistuksille on tarvetta. Ikääntyneiden määrän kasvu lisää menopaineita tulevina vuosina. Parhaiten siihen vastattaisiin nostamalla työllisyysastetta. Nykyisillä toimilla ja talousennusteilla hallituksen tavoite 110 000 uudesta työllisestä ja 72 prosentin työllisyysasteesta ei tule toteutumaan.

Nyt olisi hyvä aika uudistuksille, sillä noususuhdanteessa niitä on paljon kivuttomampi tehdä kuin taantumassa. Uudistuksilla, joilla on positiivinen vaikutus koko talouden kannalta, on yleensä myös häviäjänsä. Kun työllisyys ja tuotanto kasvaa, on paljon helpompi löytää korvaavaa työtä tai myyntiä, jos kuuluu uudistuksesta kärsijöihin.

Hallituksen puoliväliriihessä tehtiin paljon positiivisia uudistuksia, mutta ne olivat valitettavasti kaikki aika pieniä. Toivottavasti budjettiriihessä löytyy enemmän rohkeutta. Hyvä tilaisuus olisi esimerkiksi yritystukien kohdalla. Niissä pitäisi painoa siirtää säilyttävistä tuista uudistaviin tukiin. Taloustilanne antaisi siihen nyt oivan mahdollisuuden.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Taloustutka-palstalla 8.5.2017.