- Blogit
- Kansantalous
Työmarkkinoiden muutosvauhti on kiihtynyt huimasti viime vuosina. Niin tehtävärakenne kuin työn tekemisen muodot muuttuvat. Muutoksia aiheuttavat ensinnäkin teknologinen kehitys ja siitä seuranneet ilmiöt digitalisaatio ja robotisaatio. Toisaalta väestörakenteen muutos, kuten ikääntyminen ja maahanmuutto, luo omat haasteensa työvoiman riittävyydelle. Lisäksi perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden välisen rajan hämärtyminen alustatalouden myötä asettaa vaatimuksia työn määrittelylle.
Työmarkkinoiden tulevaisuutta ja muutosten yhteiskunnallisia vaikutuksia on vaikea tarkasti ennustaa. Varmaa on, että talouden syklit vauhdittuvat, työelämä pirstaloituu entisestään, työurat ovat rikkonaisia ja epävarmuus lisääntyy. Ihmisten vastuu omasta työstään ja toimeentulostaan kasvaa entisestään. Lisäksi osaamisen pitää olla muuntautumiskykyistä ja sitä pitää pystyä täydentämään kesken työuran.
Työmarkkinoiden muutoksen haasteet osuvat monelle taholle. Koulutusjärjestelmän tavoitteena on tuottaa osaavia ja muuntautumiskykyisiä työntekijöitä. Työmarkkinoiden joustot täytyy saada notkeammiksi. Vuoropuhelu työtekijöiden ja työnantajien välillä pitäisi olla avoimempaa. Työlainsäädäntö täytyy päivittää niin, että se vastaa nykypäivän ja tulevaisuuden työympäristön vaatimuksia. Palkkatyön ja yrittäjyyden välisen harmaan alueen pelisäännöt vaativat selkiyttämistä. Sosiaaliturvajärjestelmän puitteissa täytyy ratkaista ne haasteet, jotka aiheutuvat muun muassa ihmisten rikkonaisista työurista.
Työmarkkinat ja niiden toiminta ovat keskeisessä roolissa koko yhteiskunnan vakauden kannalta. Onkin tärkeää, että ne saadaan toimimaan myös nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Nykyiset työmarkkinoiden sopeutumismekanismit ovat liian hitaita. Jos vanhasta yritetään pitää liian kovaa kiinni, saadaan asiat vain pahempaan solmuun. Työmarkkinoiden kehittäminen vaatii yhteistyötä monilta tekijöiltä, jotta muutos on hallittu ja talouden resurssit saadaan ohjattua tehokkaasti oikeisiin paikkoihin. Tarkkoja ennusteita työmarkkinoiden tulevaisuudesta ei tarvitse olla, vaan työmarkkinoiden toiminta täytyy saada sellaiseen kuntoon, että ne sopeutuvat jouhevasti muuttuvissa tilanteissa.
Työmarkkinoiden kuntoon saattaminen ei ole vain yhden tahon urakka, vaan siihen tarvitaan laajempi panostus koko yhteiskunnassa. Talkoiden keskiössä ovat poliittiset päättäjät, työmarkkinajärjestöt sekä työntekijät ja työnantajat. Päätökset eivät ole helppoja, mutta nyt on aika ryhtyä toimenpiteisiin.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 21.8.2017
