Taloustutka: Mistä työkalu metsän käyttötapavertailuun?

Metsien talouskäytön yhteiskunnalle tuomaa hyötyä ei tule väheksyä, muttei myöskään korostaa muiden käyttömuotojen kustannuksella. Ne tulisi ottaa tasapuolisesti huomioon. Metsänomistajat tarvitsisivat kuitenkin työkalun, jolla arvioida eri käyttömuotojen vaikutuksia, kirjoittaa metsäekonomisti Matti Valonen.

Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti.

Metsien käytöstä on käyty vilkasta ja kiivasta keskustelua, joka on johtanut eturyhmien väliseen kiistelyyn. Yhteiskunnan tasolla kaikkien metsän käyttömuotojen tulisi kuitenkin olla tasapainossa. Muotoja on monia – niin taloudellista, virkistyksellistä kuin ympäristöllistäkin käyttöä. Talouskäytön lisäksi metsässä voi muun muassa marjastaa, sienestää, metsästää, nauttia maisemasta ja huolehtia luonnon elinympäristöistä.

Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa taloudellinen hyöty nousee usein keskiöön. Metsien talouskäytön yhteiskunnalle tuomaa hyötyä ei tule väheksyä, muttei myöskään korostaa muiden käyttömuotojen kustannuksella. Ne tulisi ottaa tasapuolisesti huomioon. Viime kädessä metsänomistaja itse päättää lain ja omien tavoitteidensa pohjalta, miten metsiään käyttää. Metsänomistajakunta edustaa niin iältään, asuinpaikaltaan, koulutukseltaan, ammatiltaan kuin tulotasoltaan värikästä joukkoa. Kaikilla on erilaiset tavoitteet.

Yksittäisellä metsäkohteella on mahdollista ottaa huomioon useita käyttömuotoja. Niiden keskinäinen vertailu ei ole kuitenkaan helppoa, eikä siihen ole apuvälineitä tarjolla. Metsänomistajan käytännön päätöksenteon kannalta olisi hyödyllistä rakentaa työkalu, jolla hän voisi arvioida eri käyttömuotojen vaikutukset ja vertailla niitä keskenään. Työkalusta metsänomistaja saisi apuvälineen, jolla arvioida miten hänen kannattaisi toimia omat metsänomistustavoitteensa saavuttaakseen.

Työkalu voisi pohjautua ajantasaiseen metsävaratietoon perustuvaan laskentamalliin, joka määrittäisi eri käyttötavoille tai niiden yhdistelmille simuloidut arvot, joita voitaisiin verrata toisiinsa. Taustalla oleva malli perustuisi tutkittuun tietoon ja sitä päivitettäisiin aina tiedon lisääntyessä. Työkalun voisi liittää osaksi metsään.fi-palvelua, jossa metsänomistajan on helppo asioida.

Eri metsätavoitteiden yhteensovittaminen voi tuntua kiistelyn keskellä vaikealta, mutta mahdotonta se ei ole. Pellervon taloustutkimus julkaisi aiemmin tässä kuussa Metsämiesten Säätiön rahoituksella tuotetun podcast-sarjan ”Saako Suomen metsiä käyttää?”. Siinä kutsuimme eri intressiryhmien edustajia keskustelemaan metsien käyttömuodoista ja etsimään yhteisymmärrystä. Huomasimme, että valmiutta nousta pois poteroista löytyi.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 23.7.