- Blogit
- Kansantalous
Kirjoittaja on PTT:n ekonomisti. Twitter: @hennabusk
Uusimpien työvoimatutkimusten lukujen valossa Suomen työllisyys näyttäisi parantuvan odotettua hitaammin. Talouskasvu sen sijaan näyttää valoisammalta – kiitos orastavan viennin. Odotettavissa onkin, että työllisyys seuraa talouskasvua viiveellä. Hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteeseen tuskin silti päästään.
Mielenkiintoinen piirre tässä talouden nousukäänteessä on kuitenkin työttömyyden erisuuntainen kehitys eri tilastoissa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys ei ole viimeisen vuoden aikana laskenut, vaan pikemminkin jopa noussut. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa puolestaan työttömien työnhakijoiden määrä on jatkuvasti laskenut, ja lasku on ollut suhteellisen vauhdikasta. Mistä tilastojen välinen ero sitten johtuu?
Ensinnäkin, työttömän määritelmä tilastoissa poikkeaa toisistaan. Haastatteluihin pohjautuvassa työvoimatutkimuksessa työttömän määritelmä on tiukempi. Työttömäksi luetaan vain ne henkilöt, jotka ovat aktiivisesti etsineet töitä viimeisten neljän viikon aikana, ja jotka ovat olleet valmiita ottamaan työtä vastaan kahden viikon sisällä. Rekisteripohjaiseen työnvälitystilastoon sen sijaan luetaan periaatteessa kaikki TE-toimistoon rekisteröityneet työtä vailla olevat työnhakijat, pois lukien opiskelijat.
Toinen keskeinen ero tilastojen välillä on niiden reagointikyky talouden käänteissä. Vaikka edellä mainittu työttömän erilainen määritelmä jo itsessään luo eroa kyseisten tilastojen välille, on taloustilanteen kohentumisella ollut myös oma vaikutuksensa. Taloustilanteen parantuessa yhä useampi on aktivoitunut työnhakuun. Tästä syystä työttömien määrä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa näyttäisi viime aikoina kasvaneen, koska aiemmin heidät oli luokiteltu työvoiman ulkopuolella oleviksi. Työvoimatutkimuksessa pelkkä halu ja valmius ottaa työtä vastaan ei riitä, vaan rinnalle vaaditaan myös työnhakuaktiivisuutta. Muutoin henkilö luokitellaan työvoiman ulkopuolella olevaksi piilotyöttömäksi.
Lopuksi, osaltaan tilastojen väliseen eroon on myös vaikuttanut vuoden alussa voimaan tulleet työttömien kolmen kuukauden määräaikaishaastattelut. Ne ovat putsanneet TE-toimiston tilastoja ’haamutyöttömistä’, jotka eivät oikeasti enää ole olleet työnhakijoita. Osa työttömistä on myös osallistunut aktivointitoimenpiteisiin tai työllistynyt, mikä lienee uudistuksen tarkoituskin. Uudistuksen työllisyysvaikutuksista ei tosin vielä virallisia arvioita ole. Joka tapauksessa, haastattelujen seurauksena työttömien määrä työnvälitystilastossa on laskenut.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 7.8.
