- Blogit
- Ruoka
Kirjoittaja on PTT:n tutkimusjohtaja. Twitter: @KArovuori
Kohta on lokakuun puoliväli ja arviosta riippuen noin viidennes viljoista on edelleen puimatta. Viime aikojen sää ei varsinaisesti ole osoittanut merkkejä siihen, että korjuulle muodostuisi merkittävästi parempi aikaikkuna enää loppusyksyn aikana.
Kotimaan huonon sadon seurauksena keskusteluissa on taas ihmetelty, miksi viljan hinta ei reagoi edes tuotannon näin merkittävän pienentymisen seurauksena. Kysymykseen on suoraan sanottuna helppo vastata. Viljasta, edes kotimaisesta, ei kokonaissadon määrällä mitattuna tänäkään vuonna tule pulaa. Ja vaikka tulisikin, niin maailmalla viljaa riittää.
Viljan tarjonnan määrä on kysyttyä määrää suurempi.
Rehuviljan hinta pysyy matalalla, koska kaikesta korjatusta viljasta normaalia suurempia osa täyttää ainoastaan rehuviljan laatuvaatimukset. Rehuohran tai -kauran kokonaistuotannon lasku tulee kompensoitua sillä, että esimerkiksi leipäviljaksi alun perin aiottua vehnää tarjotaan rehukäyttöön normaalia enemmän.
Suoraan elintarvikekäyttöön menevänä viljan osuus kokonaistuotannosta on edelleen suhteellisesti pientä. Heikkonakin satovuonna laatuvaatimukset täyttävää viljaa tulee markkinoille riittävät määrät. Ja vaikka ei tulisikaan, niin täydentävät ostot joudutaan joka tapauksessa tekemään maailmalta.
Elintarvikekäyttöön kelpaavan viljan hinnoissa on syksyn aikana nähty muutama hetkellinen korotus. Viljan ostajilla on tarve varmistaa, että riittävä määrä laatuvaatimukset täyttävää viljaa saadaan liikkeelle heti korjuukauden alussa. Talven aikana hintakehitys tasaantuu, kun sadon määrä ja laatu ovat kokonaisuudessa varmistuneet.
Viljan hinnat Suomessa määräytyvät kansainvälisten viljamarkkinoiden perusteella. Hintamuutosten suunta noudattaa maailmanmarkkinoilta tulevaa suuntaa. Hintataso määräytyy kotimaan kysyntä-tarjonta tilanteen perusteella. Etenkin rehuviljan osalta kotimaan kysyntä-tarjonta tilanne on jatkuvasti sellainen, että hintatason nousulle ei markkinoilta löydy perusteita.
Tuottajat ovat viime vuosina aika hyvin heränneet siihen, että viljasta on aina mahdollista saada myös hiukan parempaa hintaa. Hintojen kiinnittäminen, uusien ostokanavien muodostaminen sekä ennakkoluuloton asenne ovat avanneet hintojen turvaamiseen ja esimerkiksi viennin kasvattamiseen ihan uusia mahdollisuuksia. Näihin mahdollisuuksiin tarttumiseen ei voi liiaksi kannustaa.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 11.10.
