Taloustutka: Mikä ihmeen kestävä turismi?

Turismi on kestävää, kun sen kehittämisessä huomioidaan positiivisella tavalla ympäristö, paikallinen talous sekä sosiokulttuuriset asiat, kirjoittaa liiketaloustutkijamme Raija Heimonen.

Kirjoittaja on PTT:n liiketaloustutkija.

Turismi on kestävää, kun sen kehittämisessä huomioidaan positiivisella tavalla ympäristö, paikallinen talous sekä sosiokulttuuriset asiat. Ulkomaanmatkoja tehdään vuosittain yli 1,4 miljardia. Kansainvälisen turismin kasvun odotetaan entisestään kiihtyvän. Erityisesti kiinalaisten matkustelun on ennustettu lisääntyvän merkittävästi. Suomen mahdollisuudet lisätä suosiotaan vastuuntuntoisten matkailijoiden kohteena on kiistaton.

Itseäni on aina kiinnostanut Uusi-Seelanti ja sen talous verrattuna Suomeen. Niinpä toteutin kolmekuukautinen seikkailumatkani tutkivana turistina kyseiseen maahan. Pääsin tutustumaan maan talouteen, luontoon ja sosiaaliseen elämään – kiitos siitä paikallisille yrittäjille, asukkaille ja lukuisia eri kansallisuuksia edustaville ihmisille, joita matkan aikanani eri yhteyksissä tapasin.

Yksi suosikkipaikoistani oli Wanaka, noin 6 500 asukkaan kylä maan eteläisellä saarella. Se sijaitsee satumaisen kauniin järven rannalla, vuoriston ympäröimänä. Yövyin paikallisessa majatalossa, jota pyöritti sympaattinen isäntäväki. Ensimmäisenä iltana asukkaat kutsuttiin yhteiseen tervetuliaiskokoontumiseen, jossa tutustuimme toisiimme lasilliset paikallista viiniä nauttien. Iloinen puheen sorina täytti talon. Meitä matkailijoita oli viideltä eri mantereelta. Vaihdoimme kokemuksiamme paikallisista palveluista ja harrastusmahdollisuuksista. Sähköinen paikallislehti, manukahunaja ja rugbyjoukkue tulivat kaikille tutuiksi.

Seuraavana päivänä päätin kivuta Roy-vuoren huipulle. Matkallani kohti pilviä törmäsin moniin paikallisiin, joiden kanssa juteltuani ymmärrykseni paikallisesta yrittäjyydestä, ympäristöstä ja kulttuurista lisääntyi. Paikalliseen lammasfarmariin ja riippuliitämisen taitoihinkin sain tutustua. Paluumatkalla nautin paikallisista raaka-aineista tehdyn aterian. Majapaikassani päätin pidentää vierailuani muutamalla vuorokaudella. Liian moni asia olisi muuten jäänyt näkemättä ja kokematta.

Wanakassa kestävän turismin myötä elinkeinorakenne on laajentunut. Turismia on kasvatettu hallitusti ja harmoniassa ympäristön, paikallisten asukkaiden ja maorikulttuurin kanssa. Paikallisten ja matkailijoiden keskinäinen kunnioitus ja yhteistyö sekä ekoloogisuus olivat aitoa.

Me suomalaiset olemme yhtä lailla lämminhenkistä kansaa. Meillä on oma ainutlaatuinen kulttuurimme, luontomme ja vieraanvaraisuutemme, joiden ympärille kulkuyhteyksiä ja persoonallisia matkailupalveluja on hyvä edelleen kehittää. Turismi on elinkeino, johon kannattaa investoida fiksusti ja pitkäjänteisesti asiakaskokemuksia tutkien ja ympäristöämme sekä kanssaihmisiämme kuunnellen. Tarvitsemme taloudellista kasvua ja ympärivuotisia työpaikkoja, mutta samalla vuorovaikutus turistien kanssa rikastuttaa myös omaa osaamistamme ja elämäämme.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 26.3.