Taloustutka: Metsänhoito siivittää energiapuun tarjontaa

Biotalouden nousun myötä metsähakkeen hyödyntämiseen kohdistuu suuria odotuksia ja käyttötavoitteet on mitoitettu arvioidun potentiaalin ylärajoille. Pellervon Taloustutkimus PTT on selvittänyt, kuinka halukkaasti metsänomistajat ovat tarjonneet energiapuuta vuosina 2000, 2005 ja 2015. Tulosten vertailu valottaa energian tuotantoon käytettävän metsähakkeen tarjonnan kehitystä 2000-luvulla.

Biotalouden nousun myötä metsähakkeen hyödyntämiseen kohdistuu suuria odotuksia ja käyttötavoitteet on mitoitettu arvioidun potentiaalin ylärajoille. Pellervon Taloustutkimus PTT on selvittänyt, kuinka halukkaasti metsänomistajat ovat tarjonneet energiapuuta vuosina 2000, 2005 ja 2015. Tulosten vertailu valottaa energian tuotantoon käytettävän metsähakkeen tarjonnan kehitystä 2000-luvulla.

Metsänomistajien suhtautuminen puun energiakäyttöön on ollut varsin myönteistä koko 2000-luvun. Energiapuun kysyntä on puolestaan kymmenkertaistunut 2000-luvun alusta. Tämä on lisännyt sekä energiapuun korjuuta että myyntiä: Korjuu on kaksinkertaistunut ja myynti kolminkertaistunut 15:n viime vuoden aikana.

Metsänomistajat ovat pääosin halukkaita edelleen tarjoamaan energiapuuta markkinoille, vaikka he pitävätkin myyntiä taloudellisesti kannattamattomana. Tätä selittää pitkälti se, että energiapuun korjuuseen metsänomistajia motivoi useimmiten metsänhoito. Metsänhoidolliset syyt ovat olleet myös aiemmin merkittävin energiapuun korjuuseen ja tarjontaan kannustava tekijä. Näiden syiden rinnalle on noussut energiapuusta maksettava hinta, jonka vaikutus tarjontaan on selvästi kasvanut.

Hintavaatimusten yleistymisestä kertoo myös energiapuun ilmaiseksi antavien osuuden puolittuminen vuosituhannen vaihteesta. Viime vuosina enää viitisen prosenttia metsänomistajista on ollut halukas luovuttamaan energiapuuta ilmaiseksi, kun 10–15 vuotta sitten heitä oli kymmenisen prosenttia. Juurakoita ja kantoja ei tarjota enää yhtä herkästi kuin aiemmin. Enää noin puolet metsänomistajista olisi halukas tarjoamaan näitä jakeita markkinoille, kun kymmenen vuotta sitten halukkaita oli vielä noin 70 prosenttia.

Metsänomistajat tarjoavat energiapuuta mieluiten muun puunmyynnin yhteydessä korvausta vastaan. Tämä tarjonta­tapa on ollut suosituin aiemmissakin kyselyissä, mutta suosio on edelleen kasvanut. Kaikkiaan suosiotaan ovat kasvattaneet kaikki tavat, joissa ostaja suorittaa korjuun ja metsänomistaja saa maksun energiapuusta.

Metsänomistajilla näyttäisi olevan yleisesti myönteiset käsitykset energiapuun käytön vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan laajemminkin. Epätietoisuus energiapuuasioissa on vähentynyt selvästi. Tähän ovat varmasti vaikuttaneet erilaiset energiapuumarkkinoiden kehittämistoimet, bioenergian käytön edistäminen sekä tiedotuksen lisääminen. On kuitenkin tärkeää panostaa markkinoiden kehittämiseen edelleen ja edistää metsänomistajien puuntuotantomahdollisuuksia niin, että metsähakkeen tarjonta pystytään pitämään tulevaisuudessakin kysyntää vastaavana.

Julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 12.9.2016