- Blogit
- Metsä
PTT tutkii parhaillaan Valtioneuvoston kanslian rahoituksella puupohjaisen biotalouden pitkän aikavälin taloudellisia näkymiä Suomessa. Tulokset ovat samaan aikaan sekä rohkaisevia että kysymyksiä herättäviä.
Positiivista on se, että metsäsektorin puunkäyttö Suomessa on saavuttamassa talouskriisiä edeltäneen määrän ja uusien investointien myötä käyttö jatkaa nousevalla uralla myös tulevaisuudessa. Huolta on toisaalta herättänyt puunkäytön kestävyys.
Puun käytön tuottavuus näyttää myös jääneen alhaisemmalle tasolle metsäteollisuutta ravistelleen rakennemuutoksen jäljiltä. Käytettyä puuta kohden saavutetaan aiempaa vähemmän arvonlisää, mikä vähentää toimialan tuottamia hyvinvointivaikutuksia.
Arvonlisän nostaminen käytettyä raaka-ainepanosta kohden lukeutuu niin Kansallisen metsästrategian kuin Suomen biotalousstrategiankin tavoitteisiin. Toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi tuotteiden jalostusarvon nostaminen jatkojalostuksella, uudet korkean lisäarvon tuotteet ja palvelut sekä tuotantoprosessien resurssitehokkuuden parantaminen.
Olemassa oleva metsäteollisuus antaa erinomaiset lähtökohdat taloudellisten tavoitteiden saavuttamiselle tarjoamalla rahoituspohjaa, infrastruktuurin ja raaka-ainetta. Tutkimuksella ja kehityksellä luodaan eväitä arvonlisän nostamiselle biotaloudessa.
Eri muodoissa ja lähteistä kertyvää t&k-rahoitusta arvioidaan tarvittavan yhteensä 2,1 miljardia euroa biotalousstrategiassa tavoitellun kasvun saavuttamiseksi. Vertailun vuoksi viime vuosina julkiset t&k-investoinnit ovat olleet kokonaisuudessaan noin 0,5 miljardia euroa ja metsäteollisuuden yritysten kotimaiset t&k-investoinnit noin 0,1 miljardia euroa.
Tutkimukseen ja kehitykseen kohdistetut määrärahat ovat Suomessa viime vuosina lisäksi olleet laskusuunnassa. Julkisten menojen osalta tilanteeseen ei ole odotettavissa nopeaa muutosta. Tuoreen teknologiabarometrin mukaan yritysten näkemykset omista t&k-panostuksista ovat sen sijaan kääntyneet kasvuun.
Suomi elää metsästä. Tulevaisuudessa puupohjaisen biotalouden roolia yhteiskunnassa olisi mahdollista kasvattaa entisestään panostamalla alan innovaatiotoimintaan. Mukaan tarvitaan niin julkisia toimijoita, tutkimuslaitoksia kuin kasvu- ja uudistushaluisia yrityksiä.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Taloustutka-palstalla 25.1.
