Taloustutka: Kysynnän ja tarjonnan sivuvirtoja

Tulevaisuudessa eri puutavaralajien markkinat voivat olla aikaisempaa enemmän ”complicated business”, jossa kysyntä ja tarjonta hakevat uutta tasapainoa, kirjoittaa PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne.

Metsäteollisuus on lunastamassa lupauksen uudesta, metsätaloudessakin selvästi tuntuvasta noususta. PTT arvioi kevään metsäalan ennusteessaan metsäteollisuuden puun käytön lisääntyvän tänä ja ensi vuonna lähes kymmenellä prosentilla vuodesta 2016. Puun käyttöä kasvattavat tänä vuonna erityisesti sahatavaran parantuvat markkinat, ensi vuonna lisääntyvä käyttö painottuu kuitupuuhun. Sahateollisuudessa olemassa olevan kapasiteetin käyttö mukautuu notkeasti markkinoiden suhdanteisiin, eikä lisääntyvä tuotanto vaadi välittömästi uusia tuotantolinjoja. Kuitupuuta käyttävässä teollisuudessa on sen sijaan tehty merkittäviä investointeja uuteen tuotantokapasiteettiin. Tämä tulee nostamaan kuitupuun kysyntään pidemmällä aikavälillä.

Puun lisääntyvää käyttöä ovat edeltäneet tietenkin jo hyvissä ajoin tehdyt puukaupat. Jo viime vuonna puukaupat lisääntyivät melkein neljänneksellä vuoteen 2015 verrattuna. PTT ennustaa myös kuluvalle ja ensi vuodelle rivakkaa puukaupan tekoa, vaikka kasvuprosentit hiipuvatkin viime vuodesta. Suurin nousija puukaupoissa viime vuonna oli kuusitukki. Myös mäntykuitupuun kaupat lisääntyivät yli viidenneksellä. Suurin osa kuitupuun lisääntyvästä käytöstä kohdistuu mäntykuitupuuhun. Luonnonolosuhteet eivät suosi mäntykuidun kasvattamista kuusitukkileimikossa, saati sitten että metsänjalostajat olisivat vielä kehittäneet mäntylatvaisen kuusitukin. Metsät eivät taivu suhdanteiden mukaisiin kysynnän vaihteluihin, vaan tuottavat sen mitä vuosikymmeniä sitten on lähtenyt kasvamaan.

Mäntykuidun markkinat ovat pitkään olleet monilla alueilla tarjontapainotteiset. Metsätalouden Mera-ohjelmat 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun puoleenväliin painottuivat ojitus-, taimikonhoito- ja metsänviljelyhankkeisiin. Nämä metsät tuottavat harvennusikäistä puustoa, josta suuri osa on mäntyä. Kuitupuuntarjontaa lisää tukkipuun kasvatusta edellyttävät harvennushakkuut. Tosin harvennushakkuut tuottavat vain vähän alle puolet kotimaan mäntykuidusta. Reilu 40 prosenttia kuitupuusta kertyy lähinnä mäntytukkien myyntiä varten tehdyistä uudistushakkuista. Toisaalta harvennushakkuut tuottavat myös mäntytukkia, josta noin viidennes korjataan harvennusleimikoista. Siten kemiallisen metsäteollisuuden tuotanto on osittain riippuvainen sahateollisuuden tuotannon ylläpitämästä tukkipuun kysynnästä. Sen lisäksi, että sahateollisuus piristää mäntypuun kauppoja välillisesti, se myös tuottaa raaka-aineena kuitupuun rinnalla käytettävää haketta. Tänä ja ensi vuonna myös mäntysahatavaran ja siten mäntytukin markkinoiden odotetaan piristyvät, mikä lisää myös mäntykuitupuun ja hakkeen saantia. Mäntysahatavaran vientiä varjostaa kuitenkin arabimaiden epävarma talouskehitys ja Iso-Britannian Brexit-neuvottelun tulos.

Tulevaisuudessa eri puutavaralajien markkinat voivat olla aikaisempaa enemmän ”complicated business”, jossa kysyntä ja tarjonta hakevat uutta tasapainoa. Puukaupan pääkohde ja ”sivuvirrat” voivat olla eri puutavaralajeja näkökulmasta riippuen. Kuka olisi arvannut vielä muutama vuosikymmen sitten?

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Taloustutka-palstalla 26.4.