- Blogit
- Asuminen
- Metsä
PTT selvitti vastikään yhdessä OTT Kalle Määtän ja Ajatuspaja e2:n kanssa rakentamisen sääntelyyn liittyviä mahdollisia kapeikkoja, jotka pidättelevät teollisen puurakentamisen yleistymistä.
Hankkeen yhtenä keskeisenä johtopäätöksenä todetaan, etteivät julkisessa keskustelussakin useimmiten esiin nostetut tekijät kuten lainsäädäntö, rakentamismääräykset tai kaavoitus tulisi välttämättä olla keskiössä vaan jopa tärkeämpänä voidaan pitää asenteisiin ja osaamiseen liittyviä markkinahäiriöitä.
Asennekapeikkoja voi olla niin viranomaisilla, rakennusyrittäjillä kuin kuluttajillakin. Tutkimuksessa viranomaisten näkemyksiä puurakentamisen sääntelystä selvitettiin haastattelemalla kolmen pääkaupunkiseudun kunnan apulaiskaupunginjohtajaa.
Jokainen haastateltava tunnisti kunnalla olevan tehtävää puurakentamisen yleistymisessä, ja puurakentamisen edistämiseen suhtauduttiin suopeasti vähintäänkin periaatteellisella tasolla. Varsinaisia määrätavoitteita puurakennuksille ei silti yhdessäkään kunnassa oltu asetettu.
Keskusteluissa puurakentamisen edistämistä puollettiin muun muassa materiaalin ympäristöystävällisyydellä sekä puun hyvillä ominaisuuksilla rakennusmateriaalina. Rakentamisen nopeus nähtiin eduksi paitsi kustannusten ja kosteudenhallinnan kannalta myös maisemallisesti kaupunkialueilla.
Haastateltavien mukaan kunnan rooli puurakentamisen edistämisessä liittyy ennen muuta esimerkin näyttämiseen. Osaamisen ja kokemuksen kerryttämisellä erilaisista julkisista rakennushankkeista on mahdollista vaikuttaa koko alan kehittymiseen.
Puurakentamista oltiin valmiita lyhyellä tähtäimellä kannustamaan sääntelyllä. Kahdessa kunnassa esimerkiksi kaavoituksella tai tontinluovutusehdoilla voidaan määritellä kohteita puurakenteisiksi. Nämä edustavat ohjauskeinovalikoimassa pakottavampia toimenpiteitä.
Hankintamenettelyllä nähtiin olevan vain rajallisia vaikutusmahdollisuuksia, sillä rakennusmateriaali on usein määritelty jo suunnitteluvaiheessa. Tältä osin kunnan valtuuston linjauksilla on merkitystä.
Pitkällä tähtäimellä oikeudellista sääntelyä tai taloudellista tukemista ei pidetty kestävänä ratkaisuna yhdessäkään kunnassa. Haastateltavien mielestä puurakentamisen tulisi olla kilpailukykyinen vaihtoehto ilman erillistä ohjaustakin. Vain näin myös niin sanotun kovan rahan asuntotuotanto voi yleistyä.
Tuloksia voidaan pitää vähintäänkin rohkaisevina puurakentajan näkökulmasta. Kaikesta huolimatta työnsarkaa riittää edelleen, eikä asenteisiin ja osaamiseen liittyvien kapeikkojen olemassaoloa voida poissulkea viranomaishaastatteluidenkaan perusteella.
Julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 31.8.2016
