Taloustutka: Euroalueen uusi turvasatama

Talouskeskusteluun putkahtelee aika ajoin uusia kirjainyhdistelmiä. Yleensä ne tulevat EU:sta. Kansalaiset oppivat finanssikriisissä, että kabineteissa muovattu kirjainyhdistelmä pitää todennäköisesti sisällään euromaiden yhteisvastuuta. ERVV, ERVM ja EVM. Tämän kevään muodikkain akronyymi on SBBS (engl. sovereign bond-backed securities).

Kirjoittaja on PTT:n ekonomisti. Twitter: @eevalho

Talouskeskusteluun putkahtelee aika ajoin uusia kirjainyhdistelmiä. Yleensä ne tulevat EU:sta. Kansalaiset oppivat finanssikriisissä, että kabineteissa muovattu kirjainyhdistelmä pitää todennäköisesti sisällään euromaiden yhteisvastuuta. ERVV, ERVM ja EVM. Tämän kevään muodikkain akronyymi on SBBS (engl. sovereign bond-backed securities).

Ennen kuin sanot EVVK, muista, että euroalueen rahoitusvakaus vaikuttaa Suomen talouden kehitykseen, yritysten investointeihin, työpaikkoihin ja asuntolainojen korkoihin. Rahoitusmarkkinoiden ylikansallisen verkostoluonteen vuoksi riskit tarttuvat silmänräpäyksessä. Yhteismarkkinan hyötyjen vastapainoksi tarvitaan yhteisiä välineitä kriisinhoidon varalta. Yksi rahaliiton kehittämiskohde on vähentää pankkien ja valtioiden riskikytkentää.

SBBS tarkoittaa euroalueelle suunnitteilla olevia yhteisiä velkakirjoja. Niistä on käytetty suomennosta turvalaina, mutta valtionlainapaketti kuvaa paremmin, mistä on kyse. SBBS tarkoittaa arvopaperistettuja eurovaltioiden joukkolainoja. Ne eivät sisällä uutta velanottoa maille, vaan ne ovat arvopapereita, joiden tuotto-riskiprofiili on rakennettu seuraamaan eurovaltioiden jo liikkeellä olevia joukkolainoja.

Euroalueen pankeilla on liiallinen riskialtistus valtionlainoille. Epäilys valtion luottokelpoisuudesta kääntyy epäluottamukseksi pankkia kohtaan, jos sen taseessa on paljon kotivaltion lainoja. Syntyy epäilysten kierre pankkien pelastamisesta. SBBS rikkoisi tällaista valtio-pankkikytköstä, kun vakuuskelpoisten lainojen hajautus olisi parempi. Riittävän likviditeetin saavuttaminen edellyttänee sääntelykehikon muuttamista arvopaperistettujen valtionlainojen ostamiseen kannustavaksi.

Toinen syy SBBS:n kehittämiselle liittyy valtioriskin hinnoitteluun. Erityisesti Saksan valtionlainoista on muodostunut sijoittajien turvasatama, mikä on korostanut eurovaltioiden välisiä korkoeroja. Kysymys on erityisen ajankohtainen, kun EKP alkaa luopua osto-ohjelmastaan. Kukaan ei tiedä, millaista turbulenssia markkinoilla aiheutuu. Korkoerojen ääripäät saattavat korostua. EKP:lla on viidennes eurovaltioiden lainoista, ja iso kysymys on, myykö vai pitääkö EKP. Valtionlainapakettien markkina toisi uusia ostajia lainoille.

Hyvä uutinen on, ettei SBBS toisi mukanaan eurovaltioiden keskinäistä velkavastuuta. Jos synteettisillä valtionlainoilla onnistutaan edistämään riskien hinnoittelua markkinoilla ja rahoitusvakautta ilman uusia taloudellisia vastuita jäsenmaille, hanke on kannatettava. EU-lähtöisten akronyymien vastustaminen periaatteesta olisi hyvä haudata. Tyyni vaihe ei saisi tuudittaa olemaan varautumatta seuraavaan kriisiin. Toisaalta luottoriskeihin löytyisi suoraviivaisempi ratkaisu ilman kirjainlyhenteitä ihan vain sillä, etteivät eurovaltiot ylivelkaantuisi.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 9.4.