Taloustutka: Elintarvikkeiden kauppataseen kehitystä ei saatu käännettyä

Taseen alijäämää on kasvattanut eniten sellaisten elintarvikkeiden tuonnin kasvu, joita ei Suomessa juurikaan tuoteta tai valmisteta. Tämän vuoksi tilanteen kääntäminen on erityisen vaikeaa, kirjoittaa ekonomistimme Hanna Karikallio.

Kirjoittaja on PTT:n ekonomisti. Twitter: @hannakarikallio

Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu yhdeksi tavoitteeksi elintarvikkeiden kauppataseen (vienti vähennettynä tuonnilla) parantaminen 500 milj. eurolla. Esimerkiksi vuonna 2017 elintarvikkeiden tuonti ylitti viennin noin 3 mrd. eurolla. Vaikka hallituskauden lopun ulkomaankauppaluvut eivät ole vielä tiedossa, voidaan jo todeta, että pian päättyvällä hallituskaudella elintarvikkeiden kauppataseen alijäämä on kasvanut noin 150-200 miljoonalla eurolla.

Tuoteryhmittäin tarkasteltuna eniten kauppataseen alijäämä on kuluvalla hallituskaudella kasvanut hedelmissä ja kasviksissa. Alijäämä on kasvanut selvästi myös kahvi, tee, kaakao ja mausteet -tuoteryhmässä, kaloissa ja kalavalmisteissa, lihoissa ja lihavalmisteissa sekä erinäisissä elintarvikkeissa. Hallituskaudella tapahtuneet positiiviset käänteet elintarvikkeiden kauppataseen kehityksessä ovat juomien kauppataseen alijäämän pieneneminen sekä maitotaloustuotteiden kauppataseen kääntyminen taas plussalle.

Elintarvikkeiden kauppataseen alijäämää on kasvattanut eniten sellaisten elintarvikkeiden tuonnin kasvu, joita ei Suomessa juurikaan tuoteta tai valmisteta ja jotka eivät näin ollen suoraan kilpaile suomalaisen tuotannon kanssa. Tämä on myös keskeinen syy siihen, miksi kauppataseen kehityksen kääntäminen on erityisen vaikeaa.

Kauppataseen heikosta kehityksestä huolimatta kuluvalla hallituskaudella on otettu merkittäviä askelia elintarvikkeiden viennin edistämisessä. Erityisesti on kasvanut ymmärrys siitä, kuinka paljon työtä, osaamista ja verkostoitumista tarvitaan, että suomalaisilla elintarvikkeilla olisi edes mahdollisuus päästä ulkomaisten kauppojen hyllyille. Ennen kaikkea tämä kaikki vaatii aikaa. Jos maatalouden kannattavuusongelmat yritetään ratkaista vientiä lisäämällä, on tärkeä ymmärtää, että se ei tule ainakaan laajemmin tapahtumaan ihan lähivuosina.

Realistiset tavoitteet elintarvikkeiden ulkomaankaupalle seuraavalle hallituskaudelle voisivat olla vientielintarvikkeiden jalostusasteen merkittävä nousu ja siten kauppataseen alijäämän kasvun pysäyttäminen. Tässäkin on tekemistä – niin vahva on elintarvikkeiden kauppataseen laskeva trendi!

PTT julkaisee ensi torstaina laajan selvityksen elintarvikkeiden ulkomaankaupan rakenteista ja kehityksestä. Tutkimus tuo esiin jäykkyyksiä ja toisaalta mahdollisuuksia, joita elintarvikkeiden ulkomaankauppaan liittyy. Elintarvikkeiden ulkomaankaupan kehityksen tunnistaminen ja tunnustaminen tukee päätöksentekoa ja lisää faktapohjaa aiheesta vilkkaana käytävälle keskustelulle.

Hanna Karikallio

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.1.