Taloustutka: Eletään kuin viimeistä päivää

Säästämisaste Suomessa on laskenut lähes koko 2010-luvun, ja kotitaloudet kuluttavat jo yli tulojensa. Velkakriisin laukaisevaa shokkia ei onneksi ole näkyvissä, mutta tilanne tuo silti riskejä kotitalouksille, kirjoittaa ekonomistimme Hanna Karikallio.

Kirjoittaja on PTT:n ekonomisti. Twitter: @hannakarikallio

Kotitalouksilla menee hyvin: kuluttajien luottamus on korkealla, työllisyys paranemassa ja ostovoimakin kasvaa. Joulun viettoon voidaan käydä hyvillä mielin: ensi vuonna taloudessa tapahtuu monia kivoja asioita.

Yksi asia hyppää tämän vuoden talousennusteista kuitenkin silmille: negatiivinen säästämisaste, rapiat -2%. Negatiivinen säästämisaste tarkoittaa, että kotitaloudet kuluttavat yli tulojensa, eli he joko realisoivat varallisuuttaan tai ottavat velkaa kulutuksen rahoittamiseen. Kotitalouksien velkaantuminen onkin jatkanut kasvuaan. Kasvavissa talouksissa kotitaloudet ovat yleensä hyviä säästäjiä. Säästäminen näyttää Suomessa unohtuneen, sillä säästämisaste on laskenut lähes koko 2010-luvun.

Kotitalouksien velkaantumisintoa ei tarvitse ihmetellä, kun katsoo korkokäyriä: lainat ovat halpoja. Kotitalouksien velanotto ja säästämisasteen lasku ovat lisänneet yksityistä kulutusta, mikä taas on siivittänyt talouskasvua. Kulutuksen rahoittaminen velalla on kuitenkin rajallista. Mitään hätää ei ole niin pitkään, kun kotitaloudet selviytyvät veloistaan. Vaan mitä tapahtuu korkojen noustessa? Kotitalouksien velkaantuminen tuo talouteen riskejä. Verkkaiset rahapolitiikan muutokset antavat kotitalouksille aikaa varautua nouseviin korkoihin. Maksukyvyttömyysongelmien realisoituminen ja velkakriisi vaatisivat toteutuakseen vakavan shokin. Tällaista ei onneksi ole näkyvissä.

Velkaantuminen on riski ennen kaikkea kotitaloudelle itselleen. Velat ja niihin liittyvät riskit ovat jakautuneet kuitenkin hyvin epätasaisesti: lähes puolet suomalaisista kotitalouksista on kokonaan velattomia. Silti Finanssialan Keskusliiton kyselytutkimuksen mukaan jonkinsorttista kulutusluottoa oli lähes 40 prosentilla kyselyyn vastanneista. Erityisesti vakuudettomien kulutusluottojen määrä on lisääntynyt nopeasti. Niiden määrä kasvaa paljon nopeammin kuin tavallisten luottojen, asuntolainoista puhumattakaan. Kaikkien ulkomaisten toimijoiden luotonannosta ei ole edes tilastotietoa. Ihmetyttää, että sääntö-Suomessa luotonantoa säännellään tosi vähän. Suomessa voi ottaa luottoa luoton päälle niin kauan, kun luottotiedot ovat kunnossa. Meillä on vain negatiivinen luottorekisteri eli maksuhäiriörekisteri.

Säästöpankkiryhmän katsauksen mukaan kotitalouksien säästämisaste on koko tilastohistorian aikana vain kahdesti ollut matalampi kuin nyt (vuosina 1977 ja 1988). No, kuluttaminen on nykyään äärettömän helppoa ja siihen houkutellaan monin tavoin. Myös luotonotto on äärettömän helppoa ja siihen houkutellaan monin tavoin. Kyse onkin rahankäytön hallinnasta ja suunnittelusta sekä oman taloudellisen tilanteen tiedostamisesta. Lisäksi on syytä pohtia, mitä omalla kulutuskäyttäytymisellään viestittää lapsille ja nuorille, jotka vasta opettelevat rahankäyttöä.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 18.12.