Talousosaaminen pankkien kilpailuetuna

Talousosaamisen edistäminen voi olla pankeille kaksipiippuinen asia. Vaikka pankit varmasti periaatteessa haluavat edistää asiakkaiden talousosaamista, onko se niille aina hyvä asia? Mitä, jos asiakkaat oppivatkin kilpailuttamaan palveluitaan, tai tiedostavat vaikkapa rahastosijoituksiin liittyvät kulut paremmin? Panu Kalmi ja Olli-Pekka Ruuskanen pohtivat näitä kysymyksiä blogissaan.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Vaasan yliopiston Executive Educationin Koulutusta, joka tuntuu -blogissa

Talousosaamisen edistäminen voi olla pankeille kaksipiippuinen asia. Vaikka pankit varmasti periaatteessa haluavat edistää asiakkaiden talousosaamista, onko se niille aina hyvä asia? Mitä, jos asiakkaat oppivatkin kilpailuttamaan palveluitaan, tai tiedostavat vaikkapa rahastosijoituksiin liittyvät kulut paremmin? Tämä saattaa johtaa pankeilla kannattavuuden heikkenemiseen, jos tiedon lisääminen johtaa asiakkaiden katoamiseen.

Pankkitoiminta ei ole julkinen palvelu, vaikkakin siihen liittyy sellaisiakin elementtejä. Pankit ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä, joiden on vaikea tehdä toimenpiteitä, jotka heikentäisivät niiden kannattavuutta. Erityyppisillä pankeilla voi tosin olla eri tavoitteita, joissa joidenkin osalta painottuu enemmän asiakkaiden osaamisen kehittäminen. Perinteisesti on ajateltu, että osuus- ja säästöpankeilla on enemmän mahdollisuuksia edistää talousosaamista kevyemmän omistajaohjauksen takia, mutta tälle ei ole tilastollisesti pitävää näyttöä.

Mitä pankit käytännössä tekevät talousosaamisen eteen?

Lähes kaikilla suomalaisilla pankeilla on talousosaamisen edistämiseen liittyviä ohjelmia. Erityisesti näitä on kahdella suurimmalla pankkiryhmittymällä. Pankit osallistuvat sekä talousosaamisen ohjelmien sponsorointiin että sisältöjen tuottamiseen.

Pankit eivät pääsääntöisesti tee tätä toimintaa itsekseen, vaan osana talousosaamisen kehittämisen ekosysteemiä. Tähän kuuluu myös järjestöjä ja oppilaitoksia. Pankeilla on sisällöntuottamisessa suhteellinen etu asioissa, mitkä kiinteästi liittyvät niiden liiketoimintaan.  Tällaisia ovat esimerkiksi maksamisen järjestelmät. Esimerkkejä sellaisesta ohjelmista, joiden sponsoroinnissa ja kehittämisessä suomalaiset pankit ovat olleet aktiivisesti mukana, ovat Vamosin Taloustaitohanke ja TAT:in Yrityskylä. Monet pankkien ohjelmat liittyvät nimenomaan nuorten talousosaamisen edistämiseen.

Vastaus uusien kilpailijoiden uhkaan

Yksi pankkimaailman ajankohtaisista ilmiöistä on se, että pankit kohtaavat koko ajan enemmän kilpailua toimialan ulkopuolelta. Tämä liittyy esimerkiksi sellaisiin toimintoihin kuin maksamisen palvelut ja kulutusluotot. Useat näistä ulkopuolisista kilpailijoista ovat pieniä ja toiminnoissaan varsin keskittyneitä yrityksiä. Niille ei ole leimallista asiakkaisen talousosaamisesta huolehtiminen. Pankit voivat erottua suhteessa näihin kilpailijoihin nimenomaan talousosaamisen edistämisessä. Tätä kautta ne voivat kääntää talousosaamisen myös kilpailueduksi itselleen.

Talousosaamisen edistäminen on myös keino viestittää asiakkaille kustannustehokkaasta ja ketterästä pankista. Asiakkaansa mahdollisimman teräväksi ja vaativaksi opastava pankki samalla osoittaa omien tuotteittensa olevan asiakkaan kannalta niin hyviä, ettei tunne pelkoa hänen siirtymisestään kilpailijalle.

Panu Kalmi
Taloustieteen professori, Vaasan yliopisto

Olli-Pekka Ruuskanen
Tutkimusjohtaja, PTT, vakuutus- ja pankkitoiminnan dosentti, Vaasan yliopisto