- Blogit
Suomi on jo pitkään saanut nauttia nopeasta talouskasvusta, jonka ennustetaan jatkuvan toistaiseksi. Kasvusta voi osin kiittää maailmantalouden ja erityisesti Suomen vientimarkkinoiden myönteistä suhdannetilannetta.
Saksan ja Japanin esimerkit osoittavat kuitenkin että vientiteollisuus harvoin riittää yksin talouskasvun moottoriksi, jos kotimainen kulutus ja investoinnit ovat lamassa. Yksityisen kulutuksen kasvu heijastuu myös työllisyyteen nopeammin kuin pääomavaltaisen vientiteollisuuden ylläpitämä talouskasvu.
Suomessa kotimaista kysyntää on pitänyt yllä varsinkin yksityinen kulutus, joka selittää tämän vuoden talouskasvusta noin kaksi viidesosaa. Osittain yksityisen kulutuksen kasvu ollut seurausta kuluttajien optimistisista tulevaisuudenodotuksista. Suomalaiset uskovat työpaikkojensa säilyvän ja tulojensa tasaisesti kasvavan.
Vaikka kotitalouksien velkaantuminen ja varsinkin kulutusluottojen kasvanut suosio on ehtinyt aiheuttaa jo huolta, yksityisen kulutuksen kasvu on pääosin rahoitettu kotitalouksien kasvaneilla tuloilla. Tämä siitä huolimatta, että palkkojen sopimuskorotukset ovat olleet pieniä eikä yritysten valittelema työvoimapulakaan ole näkynyt totuttua tasoa suurempina palkkaliukumina.
Kotitalouksien tuloja on kasvattanut palkankorotusten lisäksi varsinkin nopeasti parantunut työllisyys. Uusia työpaikkoja on viime aikoina syntynyt runsaasti erityisesti kaupan alalle, palveluihin ja rakennusteollisuuteen.
Talouskasvua on vauhditettu myös valtiovallan toimesta. Vuosina 2004–2006 toteutetut tuloverotuksen kevennykset ovat kasvattaneet kuluttajien käteen jääviä tuloja yhteismäärältään noin 2,5 miljardia euroa ja ensi vuodellekin on luvassa veronkevennyksiä.
Kuluvan syksyn aikana on kuitenkin jo alettu vaatia lähivuosille aikaisempaa tiukempaa otetta valtion talouteen, jotta selvittäisiin ikääntyvän väestön kasvavista hoiva- ja eläkemenoista. Nyt olisi korkea aika alkaa tosissaan kartuttaa eläkerahastoja ja kiristää tahtia valtionvelan lyhentämisessä. On esitetty, että myös veronkevennysvara olisi toistaiseksi käytetty.
Viime vuosien kokemukset osoittavat kuitenkin että tiukka taloudenpito ei ole ainoa tehokas tapa hoitaa vastuullisesti valtiontaloutta. Löysähkön finanssipolitiikan vauhdittama talouskasvu on kasvattanut erityisesti arvonlisäveron tuottoa samalla kun kohentunut työllisyys on näkynyt pienempinä työttömyysmenoina ja uusien työllisten tuloverovirtana.
Valtiontalouden ylijäämä on joinakin vuosina kasvanut nopeammin kuin ekonomistien optimistisissakaan laskelmissa on pystytty ennakoimaan.
Talouskasvun ja työllisyyden paraneminen lähivuosina riippuu osittain suhdanteiden kehityksestä ulkomailla, mihin emme voi itse vaikuttaa. Tehokkain tapa tukea kasvua, työllisyyttä ja etenkin valtiontalouden tasapainoa on kuitenkin huolehtia, että talouskasvua ei tapeta ainakaan kotimaisin toimin julkisen talouden äkkijarrutuksilla.
