Talouskasvua nopeutettava radikaaleillakin toimilla

Talouspolitiikassa huomio pitää nyt siirtää toimenpiteisiin, joilla varmistetaan pysyvämmin aiempaa nopeampi taloudellisen hyvinvoinnin kasvu. Nopeampi talouskasvu ja vastuullinen julkisen talouden hoitamisen ovat välttämättömiä edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamien palveluiden ylläpitämiselle ja kehittämiselle, kirjoittaa PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

Kirjoittaja on PTT:n toimtiusjohtaja Markus Lahtinen /// Twitter: @markuslahtinen2

Vaikka koronatilanne on väliaikaisesti pahentunut, on edelleen kaikki syy olettaa, että rokotusten ansiosta terveystilanne on syksyllä pysyvästi aiempaa parempi. Tämän seurauksena maailmantalouteen ja sen imussa myös Suomen talouteen odotetaan varsin nopeaa kasvua tänä ja ensi vuonna. Tässä on kuitenkin pääosin kysymys vain toipumisesta koronaviruksen aiheuttamasta väliaikaisesta takaiskusta. Talouspolitiikassa huomio pitääkin nyt siirtää toimenpiteisiin, joilla varmistetaan pysyvämmin aiempaa nopeampi taloudellisen hyvinvoinnin kasvu. Nopeampi talouskasvu ja vastuullinen julkisen talouden hoitamisen ovat välttämättömiä edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamien palveluiden ylläpitämiselle ja kehittämiselle.

Talouskasvu on ollut kehittyneissä länsimaissa hidasta koko finanssikriisin jälkeisen ajan. Tämä on osaltaan syventänyt yhteiskunnallisia jännitteitä monissa yhteiskunnissa. Nyt tarvitaankin radikaalejakin toimenpiteitä, joiden avulla talouskasvua saadaan nopeutettua. Julkinen valta voi osaltaan vaikuttaa tulevaan talouskasvuun panostamalla tutkimukseen ja parantamalla yritysten tuotekehityksen kannusteita. Lisäksi yrittämisen ja työnteon kannusteiden pitää olla riittävän hyvät.

Julkiset panostukset talouskasvuun lisäävät lyhyellä aikavälillä julkisen talouden alijäämää, koska kustannukset syntyvät välittömästi ja positiivinen kasvuvaikutus nähden vasta myöhemmin. Tämän vuoksi julkisen talouden hoidon pitää olla normaaliakin kurinalaisempaa siirtymävaiheen aikana. Erityisenä riskinä on, että kasvupanostuksiksi verhotaan sellaista julkista rahankäyttöä, millä on enemmän tekemistä poliittisten irtopisteiden kalastelun kuin talouskasvun edistämisen kanssa. 

Julkisten varojen tuhlaamisen estämiseksi onkin ensiarvoisen tärkeätä pitää kiinni rahankäyttöä säätelevien mekanismien uskottavuudesta sekä kotimaassa että EU:ssa. Kotimainen kehysjärjestelmän uskottavuus koki kolauksen kevään kehysriihessä. Suomen kehysjärjestelmä ei perustu lainsäädäntöön vaan poliittiseen sopimukseen. Jatkossa on tärkeätä uudistaa kehysjärjestelmää vastaamaan nykyisiä tavoitteita, mutta tätäkin tärkeämpää on laaja ja uskottava poliittinen sitoutuminen uudistettuun järjestelmään. Vastaavalla tavalla EU:ssa ei ole aika hylätä rahankäyttöä rajoittavia säädöksiä, vaan sen sijaan uudistusten jälkeen sitoutua voimakkaasti järjestelmään, jossa jokainen valtio vastaa lopulta omista veloistaan.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 5.7.