|
MAASEUDUN TULEVAISUUS / TALOUSTUTKA
Yhdysvaltojen asuntolainakriisistä alkaneet talouden vaikeudet ovat nopeasti leviämässä rahoitusmarkkinoilta reaalitalouteen ympäri maailmaa, ja niin myös meille Suomeen. Yrityksen antavat tulosvaroituksia ja lomautusilmoituksia. Kuluttajien luottamus talouteen on laskenut selvästi ja ensi vuodesta odotetaan nollakasvun vuotta.
Heikkenevään tilanteeseen on myös reagoitu. Muiden tukitoimien lisäksi keskuspankin ovat laskeneet ohjauskorkoja. Korkojen laskut tehtiin ennen kaikkea rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi. Siinä tehtävässä korkojen lasku yhdessä pääoma-avun kanssa näyttäisikin onnistuneen. Normaalitilanteessa korkojen laskun pitäisi elvyttää myös reaalitaloutta kiihdyttämällä investointeja ja kulutusta.
Nykyisessä tilanteessa rahapolitiikan vaikutus reaalitalouteen on kuitenkin luultavasti heikko. Pankit, yritykset ja kuluttajat ovat selvästi aiempaa varovaisempia. Epävarmuus ja heikot talouden näkymät ovat saaneet pankit ovat kiristämään lainansaantia ja yritykset ja kuluttajat vähentämään lainanottamista. Alhaisempi ohjauskorko ei pääse kunnolla vaikuttamaan, koska lainoja ei myönnetä eikä oteta entiseen tahtiin.
Jos rahapolitiikka on tehotonta, jäljelle jää finanssipolitiikka eli julkisen talouden keinoin talouskehityksen vaikuttaminen. Myös tähän keinoon on maailmalla tartuttu. Elvytyspaketit koostuvat sekä verojen alennuksista että julkisten menojen lisäyksistä. Niillä pyritään pitämään kysyntää yllä ja hillitsemään työttömyyden kasvua. Elvyttävää talouspolitiikkaa pidetäänkin laajasti tarpeellisena.
Ei kuitenkaan suomalaisessa keskustelussa. Päinvastoin, talouden näkymien heikkeneminen on meillä nostanut huolenaiheeksi julkisen talouden tasapainon. Erityisesti puhemies Niinistö on ollut hyvin huolestunut valtiontalouden tilasta. Verotulojen pienetessä jo sovittuja veronalennuksia pitäisi perua ja menoja leikata.
Kuitenkin nyt jos koskaan on erinomainen aika harjoittaa elvyttävää talouspolitiikka. Talouden ongelmat ovat pääosin lähtöisin Suomen ulkopuolelta. Vientiteollisuuden ongelmille emme juuri mitään voi, mutta ongelmien leviäminen kotimaan talouteen pitää pyrkiä estämään.
Oman taloutemme perusta on varsin hyvässä kunnossa, eli ero on suuri 1990-luvun alun lamaa edeltäneeseen tilanteeseen. Onkin mahdollista, että Suomi selviää monia maita pienemmin vaurion taantumasta, kunhan kotimainen talous saadaan pidettyä pyörimässä. Siihen tarvitaan myös elvyttävää talouspolitiikka, sillä julkisen talouden kiristäminen tässä tilanteessa nimenomaan kärjistäisi ongelmia ja riskinä olisi ajautuminen itseään ruokkivaan heikkenevän talouden kierteeseen.
Suomella on nyt myös hyvät taloudelliset mahdollisuudet harjoittaa aktiivista talouspolitiikkaa. Valtiontalous on ollut pitkään ylijäämäinen ja valtion velka on kansainvälisesti alhaisella tasolla. Valtiontalouden lyhyen aikavälin tasapainosta huolehtimisen ei pidäkään olla esteenä tehokkaalle elvyttävälle talouspolitiikalle, vaikka sitten velkarahalla.
Valtion velkaantumisen kustannukset ovat joka tapauksessa selvästi pienemmät kuin pitkittyneet taantuman kustannukset. Tästä hyvänä esimerkkinä on Suomen 1990-luvun alun lama.
janne.huovari@ptt.fi
|
