”Taas synkkä tulevaisuus”, Janne Huovari, 8.2.2010

                                                        Maaseudun tulevaisuus / PTT:n taloustutka

 

Viime viikolla Valtiovarainministeriö julkaisi käsityksensä julkisen talouden tilasta tulevina vuosina. Näkemys oli odotetun synkkä.

Tulevaisuuden arvioita lukiessa tuli mieleen Thomas Robert Malthus. Hän oli yksi varhaisia taloustieteen(kin) vaikuttajia, joka tunnetaan nykyisin lähinnä 1700-lopulla esittämistään niinikään synkistä tulevaisuuden näkymistä.

Malthusin huolen lähtökohtana olivat elinolojen paranemisen seuraukset. Elinolojen paranemisen myötä yhä suurempi osa lapsista jäisi eloon ja ihmiset eläisivät pidempään. Tämän Malthus laski johtavan ihmisten määrän räjähdysmäiseen kasvuun.

Toinen puoli synkästä ennusteesta oli maataloustuotanto. Malthus ei uskonut maatalouden tuotannon pystyvän merkittävästi kasvamaan. Väestömäärän räjähdysmäinen kasvu ja hidas maataloustuotannon lisääntyminen johtaisivat väistämättä katastrofiin.

Malthusin oletukset tulevasta kehityksestä eivät kuitenkaan onneksi pitäneet paikkaansa. Hänen laskelmansa kumpikin oletus osoittautui vääräksi. Elinolojen paranemisen myötä väestön kasvu kyllä aluksi kiihtyi, mutta hidastui varsin nopeasti. Samaan aikaan kun lapsikuolleisuus väheni ja elinaika piteni myös syntyvyys alentui nopeasti.

Oletus maataloustuotannosta oli kuitenkin vielä enemmän pielessä. Uusien viljelymenetelmien, lannoituksen ja koneellistumisen myötä maataloustuotanto on kasvanut huimasti Malthusin päivistä. Väistämättömän kurjuuden sijaan länsimaissa elintason nousu hävitti ensin nälänhädän ja johti lopulta hyvinvointiyhteiskunnan syntyyn.

Nyt siis pelätään tuon hyvinvointiyhteiskunnan kohtaloa ja syynä on taas eliniän pitenemisen uhka. Eliniän pitenemisen myötä vanhusten määrä lisääntyy ja vanhusten määrän myötä tarvitaan yhä enemmän julkisia palveluita. Palvelut maksavat ja vaativat lisää työntekijöitä.

Toinen puoli synkästä ennusteesta on palveluiden tuotanto, erityisesti julkisten palveluiden.

Palveluiden tuottavuuden ei uskota voivan kasvaa merkittävästi. Kasvava kysyntä ja olematon tuottavuuden kasvu palveluissa tarkoittavat, että palvelut nielevät yhä suuremman osan yhteiskunnan resursseista, kunnes koko järjestelmä luhistuu omaan mahdottomuuteensa.

Sekä valtiovarainministeriön että Malthusin laskelmat perustuvat siihen, että jos nykymeno jatkuu, kehitys on kestämätön.

Kumpikin laskelma on siinä myös oikeassa. Ongelma onkin, että nykymeno ei yleensä jatku. Talous on loistava löytämään ratkaisut silloin kuin jostain on pula.

Malthus ei tätä nähnyt ja pappina esitti ratkaisuksi lähinnä vain seksistä pidättäytymistä. Valtiovarainministeriössä muutoksen mahdollisuudet kyllä onneksi nähdään. Meillä vain on tapana uskoa, että muutoksia ei muuten saada aikaiseksi kuin piruja seinille maalaamalla.

 

Janne Huovari