- Blogit
Toissa viikon perjantaina valtiovarainministeriö julkaisi laskelmansa julkisen talouden tulevasta kehityksestä ja ns. jakovarasta. Laskelma oli odotetusti tyly puolueiden vaalilupauksille. Mitään jakovaraa ei olekaan, vaan kaikki liikenevä on säästettävä väestön ikääntymisen varalle.
Ministeriön laskelma ei sinänsä merkittävästi poikkea puolueiden jakovaralaskelmista seuraavan vaalikauden aikana. Myös valtiovarainministeriön laskelmassa valtion talous on selvästi ylijäämäinen seuraavan hallituskauden
Ero on siinä miten ylijäämä halutaan käyttää. Veron alennusten tai menolisäysten sijaan ministeriön virkamiehet haluaisivat laittaa ylijäämään sukanvarteen, koska laskelman mukaan julkisen talouden pitkänaikavälin näkymät ovat synkät.
Valtiovarainministeriön näkemystä voi arvostella sekä laskelman realistisuudesta että säästämällä varautumisen järkevyydestä.
Väestön ikääntyminen on Suomella varmasti edessä ja se tulee aiheuttamaan ongelmia julkiselle taloudelle. Mutta onko laskelmissa järkevä lähteä siitä, että kaikki muukin menee melko kurjasti.
Työttömyyden lasku törmää rakennetyöttömyyteen, työllisyysasteessa ei saavuteta 75 prosentin tavoitetta, tuottavuus laskee ja investoinneistakin on pulaa.
Ei väestön ikääntymisellä sinänsä ole yksiselitteistä negatiivista vaikutusta mihinkään näistä. Ministeriötä voisi syyttää tappiomielialan lietsomisesta.
Oma kysymyksensä on myös, kuinka vakavasti pitäisi ylipäätään suhtautua laskelmiin, jotka ulottuvat usean vuosikymmenen päähän.
Aikaisemmista tulevaisuusarvioista tiedämme sen verran, että metsään on yleensä mennyt, ja pahasti. Nyt Suomen tuleva kehitys tunnutaan kuitenkin tietävän pitkälle eteenpäin siitä huolimatta, että elämme keskellä suurta muutosta.
Vai onko niin, että laskelmat heijastelevat perisuomalaista suhtautumista tulevaisuuteen. Kun ei kerran tiedetä tulevaa, niin oletetaan sitten mahdollisimman huono kehitys ja yritetään varautua siihen.
Valtiovarainministeriön varautumiskeino tulevaan on myös melko yksioikoinen, säästetään. Yksittäisen talouden on järkevä varautua tuleviin menoihin säästämällä. Valtiontalouden kohdalla tilanne ei ole niin yksinkertainen. Sen säästäminen, kuluttaminen ja investoinnit vaikuttavat koko talouteen ja sitä kautta myös mahdollisuuksiin selviytyä tulevista menoista.
Taloudessakin hyökkäys on monesti paras puolustus. On parempi pyrkiä siihen, että meillä on ikääntymisen varalta terve talous ja mahdollisimman moni töissä kuin siihen, että on rahaa säästössä. Julkisella sektorilla työeläkerahastojen tehtävä on varautua ikääntymiseen säästämällä, ei valtion.
Valtion toimin taas pitää pyrkiä pienentämään edelleen liian suurta työttömyyttä ja nostamaan sekä lamaa edeltävää tasoa että naapurimaita alhaisempaa työllisyysastetta. Muuten meitä odottaa synkkä tulevaisuus.
