- Blogit
Viime aikoina Suomen ja Ruotsin talouskehitystä ja talouspolitiikkaa on verrattu toisiinsa. Ruotsin talouskehitys on finanssikriisin jälkeen ollut kohtuullista ja Suomen kohtuullisen huonoa. Suomen talouspolitiikkaan on maiden talouskehityksen erojen siivittämänä haettu oppia Ruotsin talouspolitiikasta.
Eräs Ruotsista saatu oppi ovat kokeiluihin perustuvat rakenteelliset uudistukset. Ruotsissa tehdään rakenteellisia uudistuksia, jotka perustuvat alueellisiin, ajallisiin tai muuten rajattuihin kokeiluihin. Jos kokeilujen tulokset ovat hyvät, rakenteelliset uudistukset otetaan pysyvään ja laajaan käyttöön.
Kataisen hallitus on soveltanut aikaisempaa laajemmin kokeilevaa veropolitiikkaa. Kevään 2012 kehysriihessä veropolitiikka perustui täsmätoimiin. Yritysten verotukseen räätälöitiin määräaikaisia tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiovähennyksiä. Kevään 2013 kehysriihessä verotuksen täsmätoimet todettiin tehottomiksi ja niiden sijaan päätettiin 4,5 prosentin yleisestä yritysverotuksen alentamisesta.
Listaamattomien osakeyhtiöiden verovapaiden pääomatulo-osinkojen yläraja laskettiin 90 000 eurosta 60 000 euroon vuonna 2012. Kevään 2013 kehysriihessä hallitus päätti poistaa koko ylärajan. Kevään aikana hallitus teki veroesitykseensä muutoksen. Yläraja todettiinkin hyväksi, mutta se päätettiin nostaa 150 000 euroon. Eduskunta ei vielä ole saanut hallitukselta lopullista esitystä.
Hallitus päätti keväällä 2011 laskea kotitalousvähennyksen ylärajaa. Keväällä 2013 hallitus päätti nostaa sen takaisin aikaisemmalle tasolle.
Esimerkit osoittavat, ettei hallituksen veropolitiikkaa voida moittia kokeilujen puutteesta. Parannettavaa saattaa olla kokeilujen vaikutusten arvioinnissa: onko otettu käyttöön tehokkaimmat kasvua ja työllisyyttä tukevat veropäätökset? Monien yritysten, yrittäjien, palkansaajien ja kotitalouksien mielestä pitkäjännitteinen ja ennakoitavissa oleva veropolitiikka voisi toimia paremmin kuin kokeileva.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 30.9.2013
