- Tiedotteet
- Kansantalous
Pellervon taloustutkimuksen (PTT) selvityksessä luotiin katsaus suomalaisen kauppamerenkulun nykytilanteeseen. Suomen syrjäisen sijainnin takia merikuljetukset ovat tärkein ja edullisin logistiikan muoto. Merikuljetusten osuus Suomen viennistä on 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia. Matkustaja- autolautoilla kulkee myös merkittävä määrä tavaralastia, erityisesti Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välisessä liikenteessä.
Varustamojen saama kauppa-alustuki on muodoltaan Euroopan komission hyväksymä työvoima- kustannustuki, jonka kautta EU:n jäsenmaat voivat tukea merenkulkua. Toinen tärkeä suomalaisten varustamoiden kilpailukykyä ylläpitämä tukimuoto on tonnistovero. Kyseiset tukimuodot ovat käytössä kaikilla merkittävillä EU:n merenkulkumailla ja Suomen kilpailijamailla Viroa lukuun ottamatta. Työvoimakustannustuella EU:n jäsenvaltiot tukevat kotimaan lipun alla purjehtivia ulkomaan liikenteen laivoja palauttamalla työnantajan maksamia sosiaalivakuutus- ja eläkemaksuja työnantajalle. Suomen kauppa-alusluetteloon, johon tukea saavat alukset rekisteröidään, kuului vuoden 2015 lopussa 105 alusta. Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu työvoimakustannustuen perusteista ja tarpeellisuudesta. Tukielementit ovat välttämättömiä varustamojen kilpailukyvyn ja kannattavuuden kannalta.
Suomen lipun alla olevien ja Suomen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten määrä on pysynyt suhteellisen vakaana viime vuosina. Monissa muissa maissa, kuten Ruotsissa, kauppa-alusluettelossa olevien alusten määrä on vähentynyt huomattavasti enemmän. Vaikka kauppa-alusten määrä Suomessa ei ole kasvanut, niin niiden bruttovetoisuus on kasvanut yli 15 prosenttia vuodesta 2010 lähtien.
Merikuljetusten toimivuuden takaaminen on tärkeä osa Suomen kansallista huoltovarmuutta. Noin kolmannes Suomen ulkomaankaupasta liikkuu kotimaisilla laivoilla. Erityisesti energia-, kemikaali- ja elintarvikekuljetukset ovat huoltovarmuuden kannalta tärkeitä. Myös matkustaja-autolauttojen rooli elintarviketuonnissa ja –viennissä sekä kappaletavaran kuljetuksissa on merkittävä. Esimerkiksi vuonna 2014 kaikesta Suomen satamista ulkomaille suuntautuvasta kappaletavarasta kuljetettiin ro-ro- matkustaja-aluksilla yli 60 prosenttia. Myös talvimerenkulkuun liittyvä suomalainen osaaminen on merkittävä turvallisuus- ja huoltovarmuustekijä, jota muunmaalaisilla merenkulkijoilla ei laajamittaisesti ole olemassa.
Suomen kauppa-alusrekisteriin merkityn tonniston keski-ikä on ollut laskusuunnassa, mutta tarpeita uusien laivojen hankkimiseen on edelleen. Erityisesti tiukentuvat ympäristö- ja päästö- säännökset vaativat varustamoilta investointeja tonnistoon sekä ympäristövaatimusten täyttämiseksi että kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Erityisesti pienille varustamoille rahoituksen saaminen uusiin alusinvestointeihin on ollut ongelmallista.
Julkaisu: Busk, H. ja Härmälä, V. 2016. Katsaus kauppamerenkulun tilanteeseen Suomessa. PTT raportteja 252.
Raportti löytyy täältä
Lisätietoja: ekonomisti Henna Busk p. 040 126 2077, s-posti: henna.busk@ptt.fi