Suomen talouskasvun koneisto jumissa

Euroopassa talouskasvu on ollut varsin reipasta tämän vuoden ja kasvun ennustetaan jatkuvan vahvana myös ensi vuonna. Tämä on positiivinen uutinen, mutta valitettavaa on se, että Suomi ei ole päässyt mukaan tähän kasvuun. Tänä vuonna Suomen talouskasvu on hyvin lähellä nollaa eikä ensi vuodellekaan ole odotettavissa voimakasta kasvua.

Suomen ongelmana on nykyinen kasvun rakenne. Monissa Suomelle tärkeissä kauppakumppanimaissa, kuten Saksassa ja Ruotsissa, taloudet ovat kasvaneet pääasiassa yksityisen kulutuksen kautta. Viennin ja teollisuuden investointien kasvu on ollut heikompaa. Tämän on Suomen kannalta erityisen haitallista, sillä Suomi vie paljon investointihyödykkeitä. Toisaalta Suomen vientisektori on kokenut rajuja muutoksia muun muassa Nokian romahduksen takia. Kaiken lisäksi jäljelle jääneet yritykset ovat menettäneet markkinaosuuksiaan.

Myös Suomessa investoinnit ovat erittäin matalalla tasolla. Uudisinvestointeja ei juuri tehdä ja korvausinvestoinnit ovat olleet niin vähäisiä, että tuotantokapasiteetti on päässyt rapautumaan. Näyttääkin siltä, että Suomeen on kehittynyt pattitilanne viennin ja investointien välille. Vientiyrityksillä kauppa ei käy, koska investoinnit ovat heikot Euroopassa. Toisaalta kun vienti ei vedä, ei yrityksillä ole tarpeeksi resursseja ja luottoa tulevaisuuteen, jotta uskallettaisiin investoida. Investointien kasvu siis vaatii positiivisia näkymiä viennistä, mutta vientihyödykkeiden kilpailukykyisenä pitäminen vaatii investointeja tuotannon laatuun ja tehokkuuteen.

Suomen talouden menestyksen kannalta olisikin oleellista, että Suomen vienti saisi vihdoin kiinni Euroopan hyvästä kasvuvireestä. Viennin kasvu vetäisi perässään investoinnit kasvuun. Vientisektorin menestys ja investointien kasvu lisäisivät työllisyyttä, joka puolestaan lisäisi yksityistä kulutusta. Yksityisen kulutuksen kasvu lisää jälleen työllisyyttä. Näin saataisiin talouden pyörät pyörimään.

Nykyisillä toimintatavoilla vientiä eikä investointeja ole saatu kasvuun. Tuskin saadaankaan. Onnistuminen vaatii kokonaisvaltaisia toimenpiteitä niin hallitukselta, työmarkkinajärjestöiltä kuin yrityksiltäkin. Työmarkkinoiden joustoja pitäisi lisätä, jotta yritykset pysyvät kilpailukykyisinä. Toisaalta yritysten ja osakkeenomistajien pitäisi miettiä pidemmän aikavälin tavoitteita, onko parempi sijoittaa yrityksen tulevaisuuden tuottoihin vai maksaa omistajille suuria osinkoja. Toivottavasti tässä prosessissa päästäisiin vihdoinkin alkuun.

Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 30.11.2015