Suomen talous on toipunut nopeasti

Tuotanto kasvoi toisella neljänneksellä varsin nopeasti niin Suomessa kuin muissakin maissa talven kasvun pysähdyksen jälkeen. Tautitilanteen parantuminen, rokotusten eteneminen ja rajoitusten purku keväällä ja kesällä on saanut BKT selvään nousuun.

Tuotanto kasvoi toisella neljänneksellä varsin nopeasti niin Suomessa kuin muissakin maissa talven kasvun pysähdyksen jälkeen. Tautitilanteen parantuminen, rokotusten eteneminen ja rajoitusten purku keväällä ja kesällä on saanut BKT:n selvään nousuun.

Kokeellisen pikaennakon perusteella Suomen tuotannon nousu olisi ollut poikkeuksellisen nopeaa, jopa nopeampaa kuin Yhdysvalloissa. Suomen talous olisi myös ylittänyt jo toisella neljänneksellä koronakriisiä edeltäneen tason. Suurimmassa osassa eurooppalaisia talouksia tähän on vielä reilusti matkaa. Pikaennakon tietoihin täytyy suhtautua varauksella, mutta pirteässä kasvussa talous on joka tapauksessa ollut, siitä kertovat myös muut tiedot.

 

Erityisesti kasvussa ovat olleet palvelut, jotka tietenkin myös kärsivät eniten koronakriisistä. Palveluidenkin tuotanto kipusi jo toukokuussa vuoden 2019 tasolle. Tosin täytyy muistaa, että palveluiden sisällä on suuria eroja. Kaupan myynti on selvästi kriisiä edeltävää tasoa korkeammalla, kun taas monilla palvelualoilla ollaan edelleen selvästi aiempaa alemmalla tasolla.

 

Työllisiä enemmän kuin koskaan

Myös Suomen työmarkkinat ovat toipuneet yllättävän nopeasti ja työllisyyskin on ylittänyt jo koronakriisiä edeltäneen tason. Touko- ja kesäkuussa Suomessa oli työllisiä enemmän kuin koskaan näinä kuukausina. Kesäkuussa työllisiä oli yli 120 000 enemmän kuin koronakuopan pohjalla viime vuonna.

Vielä hämmentävämpää on ollut työvoiman määrän kasvu. Työvoima vähäni koronakriisin alussa vain hieman ja toipui aiemmalle tasolle jo viime vuoden puolella. Työvoiman määrän kasvu ei kuitenkaan pysähtynyt tähän vaan se on jatkanut kasvuaan myös tänä vuonna, ja kesällä työvoimaa oli lähes 100 000 henkeä enemmän kuin ennen koronakriisiä.

 

Työllisyyden kasvun myötä työllisyysasteen trendi kohosi kesäkuussa 72,4 prosenttiin, eli tasolle, josta koronakriisiin lähdettiin. Työvoimaosuuden trendi lähentelee 80 prosenttia, mikä on selvästi korkeampi lukema kuin koskaan aikaisemmin. Kumpikin ovat ainakin kesän tietojen valossa selvässä noususuunnassa.

Työmarkkinoiden vahvasta kysynnästä kertoo myös se, että avoimien työpaikkojen määrä kasvaa ja yritykset mainitsevat työvoimapulan yhä useammin kasvun esteenä.

 

Työvoiman määrän kasvun myötä työttömyysaste on puolestaan laskenut hitaasti, kun työvoimaa tulee työmarkkinoille nopeammin kuin työpaikkoja. Työttömyysasteen trendi oli kesäkuussa 7,8 prosenttia. Lomautettujen määrän lasku on kuitenkin uudelleen selvästi nopeutunut, kun se vuoden vaihteessa pysähtyi paikoilleen. Lomautettuja oli kuitenkin edelleen noin 25 000 henkeä enemmän kuin normaalioloissa.

 

Työllisyyden nopea paraneminen herättää myös kysymyksiä. Voiko työllisyys olla oikeasti palannut kriisiä edeltävälle tasolle, vaikka kriisistä ei olla vielä kunnolla päästy uloskaan? Ennätystyöllisyys on saavutettu kesäkuukausina, jolloin työllisyys on normaalistikin korkeimmillaan kesätyöntekijöiden ansiosta.

Työllisyyttä eivät kuitenkaan ole parantaneet kesätyöntekijät, vaan työllisyyden kasvua on ollut kaikissa ikäluokissa. Eniten työllisyys on toki kasvanut kuopasta 15–24-vuotiailla, mutta ikäluokan työllisyys on edelleen alempi kuin ennen kriisiä. Eniten työllisyys on ylittänyt lähtötason 55–64-vuotiailla, joiden työllisyys ei myöskään juuri laskenut missään vaiheessa kriisiä.

 

Työllisyyden kasvu näkyy myös palkkasummassa, ja työtunneissa. Vuoden vaihteen kasvun hidastumisen jälkeen palkkasumman kasvu on uudelleen nopeutunut. Kasvussa on ollut ennen muuta yksityisen sektorin palkkasumma.

 

Liikenteen hinnat on saaneet inflaatioon vauhtia

Tuotannon lisäksi myös hinnat ovat nousseet keväällä ja kesällä selvästi. Tämä oli odotettua, sillä varsinkin öljyn hinta laski rajusti viime vuoden keväällä, nyt hintoja verrataan viime vuoden mataliin hintoihin. Suurin osa hintojen noususta onkin peräisiin öljyn hinnasta. Pohjahintainflaatio, josta öljyn hinta on poistettu, on kohonnut selvästi vähemmän.

Yhdysvalloissa hinnat ovat nousseet selvästi enemmän kuin euroalueella, yli viisi prosenttia, kun euroalueella hintojen nousu on ollut kahden prosentin tuntumassa. Yhdysvaltojen hintojen nopeampaa nousua selittää se, että öljyn hinta vaikuttaa suoremmin kuluttajahintoihin, ja että hinnat ovat nousseet nopeasti myös muissa liikenteeseen liittyvissä tuotteissa ja palveluissa kuin suoraan energiassa.

 

 

Ei kuitenkaan ole sanottu, että hintojen nousu rajoittuu liikenteeseen. Nopean tuotannon nousun aiheuttaman työvoimapulan vaikutus hintoihin ei vielä näy. Se tulee vasta myöhemmin, jos kasvu jatkuu nopeana.

Kevään ennusteissa kasvun odotettiin olevan nopeimmillaan syksyllä, kun euroopassakin päästään hyvään rokotekattavuuteen. Delta-variantti on kuitenkin lisännyt uudelleen pessimismiä. Ensimmäisenä tämä on näkynyt koroissa. Alkuvuodesta nopeasti nousseet pitkät korot ovat uudelleen kääntyneet laskuun.

.

 

Rokotteiden ansiosta syksyllä selvitään luultavasti pienemmillä rajoituksilla länsimaissa, vaikka tautitapaukset lisääntyvätkin nyt vauhdilla. Normaaliin paluu kuitenkin edelleen viivästyy. Lisäksi tilanne on selvästi pahempi maissa, joissa rokotekattavuus on vielä selvästi alhaisempi. Viruksen nopea leviäminen Aasiassa ja uudet rajoitustoimet iskisivät myös toipuvaan Suomen talouteen.

 

Kirjoittaja on PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari​​​​​​​