- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA 6.2.2012
Maailmantalouden rakennetta ovat aikojen saatossa
ohjanneet pyrkimykset kansantalouden suhteellisen edun saavuttamiseen. Sen
mukaan yhden maan oli tarkoituksenmukaista erikoistua tuottamaan sitä tuotetta,
jonka se pystyi tuottamaan tehokkaimmin. Suomelle tämä tarkoitti tärkeimmän
kansallisvarallisuutemme, metsävarojen, hyödyntämistä. Erikoistumalla Suomi
pystyikin profiloitumaan yhdeksi maailman tärkeimmistä metsäteollisuusmaista.
Viime vuosina kehitys on ollut päinvastaista.
Kemiallisen
metsäteollisuuden investoinnit ovat keskittyneet pääasiassa Aasiaan ja
latinalaiseen Amerikkaan. Sellukattilat porisevat niissä eukalyptuspuuta, joka
kasvaa kymmenkertaisella nopeudella pohjoisen havupuuhun verrattuna. Kasvavat
markkinat odottavat paperitehtaiden porteilla, kun taas Suomen päämarkkinoilla
Euroopassa kysyntä on jo taantumassa.
Myös puutuoteteollisuudella on
ollut vaikeaa, joskaan kehitys ei ole ollut yhtä dramaattista. Keski-Eurooppaan,
Venäjälle ja viimeisimpänä Ruotsiin on tehty mittavia sahainvestointeja, jotka
ovat yhdessä laajojen myrskytuhojen kanssa heiluttaneet markkinatasapainoa.
Monet sahat Suomessa ovat ajautuneet heikkoon taloudelliseen asemaan, mikä on
vaikeuttanut tehokkuuden ylläpitämistä investoinneilla.
Positiivisiakin
uutisia on kuultu.
Kuluttajien lisääntynyt ympäristötietoisuus antaa
uskoa puuhun tulevaisuuden materiaalina. Puukerrostalorakentamisen asema
Ruotsissa sekä viimeisimmät hankkeet Suomesta kertovat, että puu pystyy
kilpailemaan muiden rakennusmateriaalien kanssa myös
suurelementtirakentamisessa. Puun tarvetta lisännee myös uudet innovaatiot
vanerin ja puukomposiittien valmistuksessa. Ensimmäinen puuta käyttävä
biojalostamo on varmistunut pystytettäväksi ensi vuodesta lähtien.
Nanoselluloosan kaupallisen valmistuksen on arvioitu alkavan lähivuosina.
Odotettavissa on muitakin puupohjaisia tuoteinnovaatioita, joita
metsäteollisuus, tutkimuslaitokset ja yliopistot yhteistyössä
tutkivat.
Perinteiset metsäteollisuustuotteet tulevat jatkossakin olemaan
Suomen metsäteollisuuden perusta. Näiden rinnalla kehitetään uusia tuotteita,
mikä tekee tuotannosta monipuolisemman. Uudet tuotteet perustuvat myös enemmän
korkeaan jalostusasteeseen kuin tuotantomäärään, mikä voi vähentää niiden
kannattavuuden suhdanneriippuvuutta.
Kansantalouden suhteellisen edun
mukaisen yksipuolisen erikoistumisen merkitys on vähenemässä. Tilalle ovat
tulleet yritysten kilpailukykykyyn tähtäävät toimenpiteet, joiden seurauksena
tuotantorakenne on osin muuttumassa. Savun hälvettyä metsäteollisuudella on
edellytykset olla entistä vahvempi ja kilpailukykyisempi. Tämä on koko
kansantalouden etu.
