Strateginen viestikapula luovutettu eteenpäin henkilöstöltä hallitukselle

Huhtikuisessa uutiskirjeessä kerroimme henkilöstön osallistamisesta talon strategiatyöhön. Koko henkilökunta vietti aurinkoiset strategiapäivät Tuusulan Krapissa toukokuun alussa. Epidemiakaudesta huolimatta valtaosa henkilöstöstä pääsi paikan päälle – mutta mahdollisuus oli myös osallistua hybridinä. Strategiapäivillä pohdimme toimintaympäristön muutoksia, tulevaisuuden tutkimusnäkymiä ja osaamistarpeita, PTT:n vaikuttavuutta ja roolia yhteiskunnassa sekä yhteisöllisyyden rakentamista. Ajatuksia pohjustivat tutkimusryhmien ja hallinnon etukäteispohdinnat aiheista. 

”Emme keksi pyörää uudelleen”, toteaa toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

PTT:n toiminta-ajatus on kaikille hyvin selkeä, eikä strategian tavoitteena ole muuttaa toiminnan tarkoitusta. PTT on syntynyt aikanaan 1970-luvulla tarpeeseen, eikä tänä päivänä ole epäselvää miksi tutkimuslaitos on olemassa – kriisiaikana luotettavalle tutkimustiedolle on kysyntää. Uuden strategian avulla talon tavoitteet kirkastuvat ja saamme yhteisen päämäärän, jota kohti kuljemme. 

Soveltava taloustutkimus on jatkossakin PTT:n ydintoimintaa. Osaamisen tunnistamisella ja kehittämisellä sekä organisaatiokulttuurin kehittämisellä tuemme arvojemme mukaista tutkimustoimintaa. PTT-läiset pääsivät strategiapäivillä pohtimaan, mitä nykyiset arvot rohkeus, yhteisöllisyys, uteliaisuus ja luottamus tarkoittavat. Yhteinen näkemys asioista vie meidät yhteiseen suuntaan.

”Viestikapula on nyt luovutettu hallitukselle”, Lahtinen summaa.

Kaikki tutkimusharjoittelijat työntouhussa

Toukokuussa aloittivat loput kaksi kesäharjoittelijaamme – Anni Järvisen ja Emilia Gråstenin lisäksi meillä ovat nyt Elli Lemmetti ja Patrik Kauppi. Alta voit lukea heistä ja heidän ajatuksistaan tarkemmin. Tervetuloa iloiseen joukkoomme!

Elli Lemmetti ja Patrik Kauppi (kuva: Annika Hietala)

Kuka olet ja mitä olet opiskellut?

Elli: Olen juuri neljännen opiskeluvuoteni päättänyt maisterivaiheen opiskelija, pääaineenani maatalousekonomia. Opintoni ovat kattaneet myös ympäristö- ja elintarviketalouden aihepiirit, mutta oma painotukseni on ollut luonnonmukaisessa tuotannossa. Vapaa-aikani kuluu yleensä kirja tai kamera kädessä, ja tarvittavan liikunnan suoritan salilla tai lenkkeilemällä.

Patrik: Olen Helsingin yliopiston maisteriopiskelija, jonka pääaineena on ympäristö- ja luonnonvaraekonomia. Opintoni ovat loppusuoralla ja olenkin ”perinteisesti” gradua vaille valmis. Omissa opinnoissani minua on kiinnostanut etenkin alan monipuolisuus ja tieto siitä, että työskentelee tärkeän ja kaikkia koskevan asian, eli puhtaamman ympäristön ja luonnon, puolesta. 

Vapaa-ajalla tykkään katsella sarjoja, pelailla videopelejä sekä tehdä ruokaa. Kesän lähestyessä ja ulkoilukelien parantuessa minut kuitenkin löytää varmemmin ulkosalta, sillä pidän ulkoilusta ja etenkin uusien alueiden, polkujen ja maisemien löytämisestä ja tutkimisesta. Muita mukavia harrastuksia, joita tulee silloin tällöin tehtyä ovat pyöräily sekä tenniksen ja mölkyn pelaaminen.

Miksi hait juuri meille töihin?

Elli: Tuuppauksen PTT:n suuntaan teki yliopistolehtorimme kannustusviesti hakea tutkimusharjoittelijan paikkaa. Tämän lisäksi PTT:n nimi oli tuttu useista eri medioista, ja koin PTT:n tarjoavan sellaista työkokemusta ja näkökulmaa maatalouteen mitä minulta vielä puuttui. 

Patrik: Hain PTT:lle töihin, koska uskoin pääseväni tekemään juuri sitä, mitä olen opiskellutkin, eli soveltavaa taloustiedettä. Olen myös luonteeltani utelias ja kiinnostun helposti kaikesta uudesta, joten ajattelin että tutkimusharjoittelija -pesti antaa oivallisen mahdollisuuden päästä oppimaan paljon uutta, niin tutkimuslaitoksen arjesta, kuin myös erilaisista tutkimushankkeista. Ja näin onkin itseasiassa käynyt, kun olen päässyt mukaan ilmastotuuppaukseen liittyvään projektiin, johon en luultavasti olisi törmännyt ilman tätä harjoittelupaikkaa.

Mitä ajankohtaista talouden ilmiötä kannattaa seurata juuri nyt?

Elli: Moni viljelijä joutui tänä keväänä hankalaan tilanteeseen tuotantokustannusten noustua äkillisesti samalla kun rankka talvi ja myöhäinen kevät koetteli viljelyksiä. Hintojen nousun takia tilat joutuvat karsimaan esimerkiksi lannoitteiden käytöstä, ja pahimmillaan peltoja jätetään kokonaan viljelemättä. Jos sama trendi tulee jatkumaan, yhä useampi tila voi ajautua tilanteeseen, jossa toiminnan lopettaminen on taloudellisesti paras vaihtoehto. Tällä puolestaan voi olla kauaskantoisia seurauksia elintarvikkeiden hintatasoon ja kotimaisten tuotteiden saantiin.

Patrik: Eri mediat ovat täynnä Ukrainan ja Venäjän sodan vaikutuksia sekä Suomen että Ruotsin Nato-hakemukseen liittyviä uutisia, joten niitä ei tietenkään voi sivuuttaa. Konfliktin vaikutuksena isossa osassa on myös ollut energia ja sen saatavuus, varsinkin nyt kun kaasun tuonti Venäjältä loppui ja seuraavaksi puheenaiheeksi noussee öljyn tuonti. 

Mielenkiintoista onkin, miten näitä öljy- ja kaasumääriä tullaan jatkossa korvaamaan. Lyhyellä tähtäimellä todennäköisintä on, että tuontimaa vain vaihtuu, mutta toivon, että varsinkin pitkällä aikavälillä nähtäisiin enemmän siirtymistä, tukemista ja kannustamista tuuli- sekä aurinkovoimaan, biokaasun tuotantoon ja käyttöön sekä puhtaaseen vetytalouteen.