”Sosiaalinen media valtaa alaa metsäasioissakin”, Anna-Kaisa Rämö

                                      24.2.2010 Maaseudun Tulevaisuus / PTT:n taloustutka

Sosiaalinen media tuntuu olevan tämän päivän muoti-ilmiö, josta lähes kaikki puhuvat. Paljon harvemmalla on siitä omakohtaisia kokemuksia. Seurustelua sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa, pidetään helposti nuorille kuuluvana asiana, joka iän myötä jäisi pois.

Nuorilla ja nuorilla aikuisilla nettiyhteisöt kuuluvat kuitenkin olennaisena osana elämään ja arkeen. Näissä yhteisöissä nuoret seurustelevat reaaliajassa ystäviensä kanssa riippumatta välimatkasta tai vuorokauden ajasta. Nuoret ovat ottaneet nettiyhteisöt omakseen, mutta vähitellen myös vanhemmat ikäluokat ovat löytämässä tiensä niihin.

Toistaiseksi kanssakäyminen Facebookissa ja vastaavissa yhteisöissä on pääosin yksityisluonteista seurustelua arkipäivän asioista. Kuitenkin siellä muodostuu myös erilaisia ryhmiä keskustelijoiden arvojen pohjalta.

Näin samanhenkiset ihmiset voivat välittää tietoa ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta arvomaailmaansa tai omiin harrastuksiinsa liittyvissä asioissa.

Esimerkiksi iällä, asuinpaikalla tai tulotasolla on näissä ryhmissä vähäinen tai olematon merkitys. Monesti eri osapuolet eivät ole edes tietoisia toistensa taustoista, vaan arvot ja kiinnostuksen kohteet ratkaisevat.

Omien mielipiteiden ilmaisukanavana ja tiedon jakelussa nettiyhteisöt ovat tehokkaita ja siellä myös otetaan herkästi kantaa erilaisiin asioihin. Kynnys tiedottaa asioista on matala ja kerralla asian voi saada nopeasti hyvinkin suuren joukon tietoon. Kun kanssakäymisestä sosiaalisessa mediassa tulee osa jokapäiväistä elämää nuorena, on selvää että se jatkuu vanhempanakin. Sosiaalinen media vaikuttaa jo nyt myös monen tulevan metsänomistajan arjessa. Parin, kolmen vuosikymmenen kuluttua se kuuluu kiinteästi huomattavan metsänomistajajoukon elämään.

Olisikin tärkeää miettiä, miten tätä mediaa voisi hyödyntää metsänomistajille tarjottavissa palveluissa ja neuvonnassa. Tarjoaako sosiaalinen media uuden tehokkaan tiedonvälityskanavan? Voisiko se olla kauan etsitty ratkaisu passiivisten metsänomistajien tavoittamiseen?

Monet mainostajat ovat löytäneet tiensä sosiaaliseen mediaan. Kuluttajien mielipiteitä ja tottumuksia kartoitetaan myös sosiaalisen median avulla. Metsäalallakin on avauksia jo tehty. Alalta löytyy esimerkiksi blogeja ja keskustelupalstoja. Myös uuden metsälain valmistelussa hyödynnetään sosiaalisessa mediassa käytävää kansalaiskeskustelua. Tällä tarjotaan kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa lain sisältöön.

Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Esimerkiksi Facebookia käyttää päivittäin yli 150 miljoonaa ihmistä. Tämän median kautta on siten mahdollista tavoittaa valtava ihmisjoukko. Ne, jotka ensimmäisten joukossa oivaltavat sosiaalisen median mahdollisuudet, pääsevät kuorimaan kerman päältä.

anna-kaisa.ramo@ptt.fi