”Sokeriverolla ylipaino-ongelma kuriin?” Tapani Yrjölä

Lapsena lopetin ketsupin syömisen moneksi vuodeksi, kun
hammaslääkäri kertoi, että ketsupissa on piilosokeria. Silloin taisin kyllä
ajatella, että piilosokeri on eri asia kuin tavallinen sokeri. Ja paljon
vaarallisempaa.

Piilosokeria tai ei, monessa tuotteessa on sokeria
enemmän kuin äkkiä tulee ajatelleeksi. Jokin aika sitten luin tavallisen
limsapullon ravintosisällön vähän enemmän ajatuksella. Virvoitusjuomassa on noin
kymmenen prosenttia sokeria. Käytännössä se tarkoittaa, että nykyisin kovin
yleisessä 1,5 litran limsapullossa on normaali juomalasillinen sokeria. Se pisti
miettimään. Ei ole mitenkään harvinaista, että juon puolentoista litran
limsapullon illassa. Eikä se tunnu missään.

Lasillista sokeria en kyllä
missään olosuhteissa lusikoisi suuhuni sellaisenaan. Ajatuskin tuntuu
puistattavalta, vaikka järki sanoo, että vastaavia määriä sokeria tulee
nauttineeksi muidenkin tuotteiden mukana. Esimerkiksi leivonnaisissa tai
karkeissa saattaa olla huomattavan paljon sokeria.

Sokeri lihottaa. Sitä
mieltä on oltu kai aina, kun tällaisia asioita on edes mietitty. Lisäksi sokeri
aiheuttaa hammassairauksia. Toki sokerilla on myös myönteinen puolensa. Siitä
saa nopeasti energiaa ja esimerkiksi kriisitilanteissa se saattaa olla tosi
tärkeää. Merkittävä osa huoltovarmuuden turvaamiseksi varastoitavasta energiasta
onkin sokeria.

Liiallinen sokerin käyttö on kuitenkin koko lailla
yksiselitteisesti terveydelle haitallista. Sitä kautta se aiheuttaa kustannuksia
yhteiskunnalle. Nämä kustannukset on helppo nähdä ylimääräisinä tai turhina,
koska ylenmääräinen sokerin nauttiminen ei lisää kenenkään hyvinvointia. Siksi
yhteiskunnan on perusteltua yrittää puuttua
sokerinkulutukseen.

Yhteiskunnan kannalta helpoin tapa puuttua
sokerinkulutukseen on alkaa verottaa sokeria, vaikkapa nyt limsoihin
lisättynä.

Mutta onko varmaa, että sillä saadaan aikaan oikeita
vaikutuksia? Ei tietenkään. Jos sokerilimsojen hinnat nousevat verotuksen
seurauksena, moni saattaa alkaa juoda enemmän terveellisiksi miellettyjä
mehuja.

Appelsiinilimsasta appelsiinitäysmehuun siirtyminen ei kuitenkaan
ole muutos parempaan, sillä mehussa on ihan yhtä paljon sokeria, vaikkei sitä
siihen olekaan lisätty. Lisäksi virvoitusjuomateollisuus voisi lisätä
markkinointipanostuksiaan ja saada kalliimmaksi muuttuneen limsan kulutuksen
kasvuun.

Jokainen meistä voi kuitenkin osaltaan tehdä omat ratkaisunsa ja
muuttaa omia kulutustottumuksiaan piirun verran terveellisempään suuntaan. Näin
uuden vuoden kunniaksi lupaan ainakin itse tehdä niin.

 

Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 7.1.2013