”Siirtääkö uusi hallitus kuntien tuloja valtiolle?” Pasi Holm

                          MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA 30.5.2011

Verotuksen kehittämistyöryhmä, niin sanottu Hetemäen verotyöryhmä esitti vuoden 2010 lopulla kokonaisvaltaisen arvion Suomen verojärjestelmän muutostarpeista. Työryhmä esittää verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen.

Tämä toteutettaisiin ansiotuloveroa alentamalla kaikilla tulotasoilla, arvonlisäveron molempia alennettuja verokantoja ja vakioverokantaa nostamalla sekä valmisteverotusta kiristämällä. Yritys- ja pääomaverotuksessa painopistettä olisi siirrettävä yritysten verotuksesta omistajien verotukseen. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta olisi siirrettävä kokonaan valtiolle.

Verotyöryhmän ehdotuksilla on huomattava vaikutus kuntien verotuloihin. Tuloverotuksen keventäminen vähentää kuntien verotuloja 2,4 prosenttia eli 560 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuoton siirtäminen kunnilta valtiolle pienentää kuntien verotuloja 6,6 prosenttia, eli 1 550 miljoonaa euroa.

Verotyöryhmä toivoo, että kunnat paikkaisivat verotulojen menetykset kiinteistöverotusta kiristämällä. Kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 2,5 prosenttia kuntien verotuloista, eli 600 miljoonaa euroa. Kunnat voivat kuitenkin pääosin itse päättää kiinteistöveron tuotosta. Valtio voi ohjata kuntia ainoastaan kiinteistöveron ala- ja ylärajoja muuttamalla sekä joillain muilla kiinteistöveron yksityiskohdilla.

Verotyöryhmän ehdotusten mukaan valtion päätösperäisten kiinteistöveromuutosten tuoton arvioidaan olevan korkeintaan 80 miljoonaa euroa.

Verotulojen vähennys ei välttämättä vaikuta kuntien tuloihin suoraan ainakaan lyhyellä aikavälillä, jos yhteisöverojen menetys korvataan kunnille niiden valtionosuuksia kasvattamalla. Valitettavasti verotyöryhmä ei esitä mallia, miten yhteisövero-osuuden poisto kompensoitaisiin kunnille.

Ensiksi olisi ratkaistava, perustuisiko kompensaatio yhteisöveron nykyiseen välittömään tuottoon vai otettaisiinko kompensaatiossa huomioon myös verotulojen tasausjärjestelmä. Toiseksi olisi ratkaistava, otettaisiinko kompensaatiossa mitenkään huomioon yhteisöveron tulevaisuuden kehitystrendi. Talouskasvu lisää yhteisöveron tuottoa. Kolmanneksi olisi varmistettava, että kunnilla säilyisi kannustin elinkeinopolitiikan suorittamiseen.

Kuntien kannalta ei ole samantekevää, mistä kunnan tulot koostuvat. Verotulot lisääntyvät automaattisesti talouden kasvaessa ja kunnilla on päätösvaltaa omiin veroihinsa. Kuntien valtionosuudet ovat valtion kehysmenettelyn piiriin luettavia menoja, joissa päätösvalta on aina valtion.

Pasi Holm