- Tiedotteet
- Ilmasto
- Kansantalous
Vihreä siirtymä muuttaa Suomen ammattirakennetta ja lisää niin sanottujen vihreiden taitojen ja ammattien kysyntää, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja MDI Public Oy:n valtioneuvostolle laatima selvitys. Muutokseen vastaaminen vaatii monipuolista ja ketterää koulutustarjontaa sekä yritysten omia panostuksia osaamiseen. Selvityksessä havaittiin myös tarve eurooppalaiselle luokittelulle, jolla arvioidaan ammattien vihreyttä.
Selvitys tarkasteli vihreän siirtymän vaikutuksia ammatteihin ja ammattirakenteeseen Suomessa. Keskeinen tavoite oli määritellä ja luokitella niin sanotut vihreät ammatit. Näin pystytään arvioimaan siirtymän vaikutuksia ammattirakenteeseen ja työmarkkinoihin sekä siihen, kuinka hyvin työmarkkinat sopeutuvat muutokseen. Vihreät ammatit ovat sellaisia, joiden suorittamiseen tarvitaan vihreitä tehtäviä ja taitoja: esimerkiksi erilaiset erityisasiantuntija- sekä insinööritaitoja vaativat ammatit.
Vihreät ammatit voivat sijoittua myös ilmastopäästöjä tuottaville aloille, koska vihreys määritellään ammattien tehtäväsisältöjen perusteella. Lähestymistapa ei tee eroa sille, työskenteleekö insinööri esimerkiksi fossiilista energiaa tuottavassa vai aurinkopaneeleja valmistavassa yrityksessä. Molemmissa tapauksissa insinöörillä on sama osaaminen, mutta sitä sovelletaan eri tavalla.
”Vihreä siirtymä saattaa vähentää joidenkin ammattien työvoiman kysyntää, mutta pitkällä aikavälillä se luo tarvetta osaavalle työvoimalle. Työmarkkinoilla ja ammateilla on potentiaalia sopeutua vihreään siirtymään samalla tavalla kuin ne ovat sopeutuneet teknologiseen muutokseen ja digitalisaatioon. Haasteena on kuitenkin jo nyt vallitsevaan osaajapulaan vastaaminen”, kertoo PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk.
Selvityksen mukaan noin viidennes työllisistä työskentelee tällä hetkellä vihreissä ammateissa. Moni työllinen voisi myös siirtyä vihreisiin ammatteihin. Noin 40 prosenttia työllisistä työskentelee niin sanotusti ei-vihreissä vertaisammateissa, jotka ovat tehtäväsisällöltään samankaltaisia kuin vihreät. Esimerkiksi erilaisten prosessityöntekijöiden tehtävät ja taidot ovat päivitettävissä vihreää siirtymää edistäväksi.
”Ei-vihreät ja vihreät taidot eivät yleensä ole kovinkaan kaukana toisistaan, ja uudet taidot ovat opittavissa kohtalaisen helposti sopivalla koulutuksella ja työssäoppimisella. Toisaalta vihreät ammatit vaativat usein korkeaa koulutusta, joten väestön korkea koulutustaso ja sen ylläpitäminen on tärkeää, jotta sopeutumista muutokseen voidaan helpottaa”, sanoo Henna Busk.
Vihreiden ammattien luokittelussa on hyödynnetty yhdysvaltalaista O*NET-aineistoa, joka on tällä hetkellä ainoa saatavilla oleva tietolähde aiheesta. Olisi tärkeää, että vastaava ammattien tehtävä- ja taitosisältöihin perustuva vihreysluokittelu saataisiin mahdollisimman pian myös eurooppalaiseen ammattiluokitukseen. Myös kansallinen ammattiluokitus tulisi päivittää.
Asiantuntijatyön ja korkean osaamisen kysyntä kasvaa
Vihreät ammatit vaativat usein korkeaa koulutusta ja niissä korostuvat kognitiiviset ja ei-rutiininomaiset taidot. Niin ikään luonnontieteiden, teknologian, tekniikan ja matematiikan osaamistarpeiden ennakoidaan kasvavan vihreän siirtymän myötä.
”Asiantuntijatyön ja muun korkeaa osaamista vaativien ammattien kysyntä todennäköisesti kasvaa vihreän siirtymän myötä. Tämän selvityksen perusteella fysiikka, rakentaminen, tekniikka ja maantiede taitoina selittävät ammattien vihreyttä parhaiten. Koulutusjärjestelmän pitää vastata nopeasti muuttuvaan osaajatarpeeseen monipuolistamalla tarjontaa, ja myös yrityksissä tulee vahvemmin panostaa osaamisen kehittämiseen”, sanoo Henna Busk.
Suuret yritykset kokevat siirtymän mahdollisuutena, pienet uhkana
Aiempien tutkimusten ja tehtyjen haastatteluiden perusteella voidaan olettaa, että vihreän siirtymän vaikutukset kokonaistyöllisyyteen ovat pitkällä aikavälillä maltilliset. Pääsääntöisesti vihreä siirtymä luo suomalaiselle elinkeinoelämälle ja työmarkkinoille enemmän kasvun mahdollisuuksia kuin uhkakuvia.
Vihreä siirtymä koettelee kovemmin aloja, jotka tuottavat ilmastopäästöjä. Siirtymän vaikutukset saattavatkin olla haitallisempia alueilla, joilla suuri osuus työllisistä työskentelee tällaisilla aloilla. Näille seuduille olisi syytä harkita tukitoimia työnhakuun sekä uudelleen työllistymiseen.
Politiikkatoimien suunnittelussa tulisi huomata sekin, että erikokoisten yritysten tilanne vaihtelee. Suuremmissa yrityksissä vihreä siirtymä koetaan positiivisena ja kasvumahdollisuuksia tuovana, mutta pienemmille se näyttäytyy enemmän uhkana liiketoiminnalle. Pienissä yrityksissä ei usein ole varaa siirtymän vaatimiin investointeihin.
Tutkijoiden mukaan yritysten merkittävien investointitarpeiden vuoksi tärkeitä ovat ennakoitavat, strategiset linjaukset, jotka ylittävät hallituskauden. Lisäksi on turvattava erilaiset rahoituskanavat ja TKI-rahoitus.
”Kohdennettua opastusta ja neuvontaa saatavilla olevista tuista olisi syytä lisätä. Erityisesti pienet yritykset ovat epätietoisia vihreästä siirtymästä ja sen vaikutuksista, joten lisätiedolle on tarvetta”, sanoo johtava asiantuntija Mikko Valtakari MDI:sta.
Selvityksen toteuttivat yhteistyössä Pellervon taloustutkimus PTT ja MDI Public Oy.
Lisätietoja: vanhempi ekonomisti Henna Busk, Pellervon taloustutkimus PTT,
p. 040 164 8136, henna.busk@ptt.fi, johtava asiantuntija Mikko Valtakari, MDI Public Oy/FCG, p. 040 569 1568, mikko.valtakari@mdi.fi ja neuvotteleva virkamies Hanna Hämäläinen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 7060, hanna.h.hamalainen@gov.fi
Linkki koko raporttiin: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164873
