- Blogit
- Metsä
Metsä Group ilmoitti huhtikuun lopulla toteuttavansa Äänekoskelle suunnittelemansa suursellutehtaan. Samoihin aikoihin Finnpulpin suunnitelmat perustaa Kuopioon saman kokoluokan tehdas etenivät hieman, kun rahoitus ympäristövaikutusten arviointiin järjestyi. Arviointia rahoittaa muun muassa MTK. Näiden kahden hankkeen lisäksi julkisuudessa on puhuttu sellutehtaan perustamisesta Kemijärvelle.
Hankkeista vain Äänekosken investointi tiedetään varmaksi, mutta puun riittävyydellä on jo spekuloitu paljon. Puun saatavuus ja hinta ovat tärkeitä tekijöitä teollisuuden kannattavuuden kannalta, mutta eivät ainoita. Vähintään yhtä keskeistä on se, saadaanko sellua ja paperituotteita kaupaksi Suomen ulkopuolelle ja jos saadaan, mihin hintaan.
Sellun hinnassa on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut runsaasti vaihtelua ja sitä on luvassa myös tulevina vuosina. Hinnan vaihtelun vaikutuksia tasoittanee tulevaisuudessa sellutehtaiden tuoterepertuaarin laajeneminen muihin biotuotteisiin, joiden kilohinta on kenties paljon sellun hintaa korkeampi. Yksittäisille sellutehtaille näillä tuotteilla voi olla merkitystä jo nyt, mutta kansantalouden tasolla nykyisenkaltainen sellu säilynee vielä pitkään toimialan tärkeimpänä tuotteena.
Suomessa paperituotanto ja sitä kautta myös sellun tarve vähenee jatkuvasti. Erityisesti Aasiassa kysyntä kuitenkin kasvaa ja myös suomalaista sellua viedään sinne aiempaa enemmän, muun muassa pehmopapereiden raaka-aineeksi. Suomen etuna globaaleilla markkinoilla on se, että pohjoista havusellua tehdään vain Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Venäjällä, ja tarjonta tällä alueella on rajallinen. Etelän nopeakasvuisen eukalyptuksen kuitu ei korvaa havukuitua.
Havusellumarkkinat ovat kuitenkin pienet ja kovin montaa uutta tehdasta ei niille mahdu. Jos sellun tarjonta ylittää kysynnän, voi hinta lähteä reippaaseenkin laskuun. Hinnan lasku heijastuu myös kuitupuun hintaan.
Äänekosken ja Kuopion tehtaiden valmistuminen ajallisesti lähekkäin saisi hyvin todennäköisesti aikaan sellun hinnan selvän laskun. Jos tehtaiden valmistumisessa olisi kuitenkin useamman vuoden väli, kuten nyt on ajateltu, huomattava lasku hinnoissa olisi epätodennäköisempi.
Investointeja havusellukapasiteettiin on tehty muuallakin kuin Suomessa. Tämän hetken tietojen mukaan kysyntä ja tarjonta ovat kuitenkin lähivuosina melko hyvin tasapainossa – sillä oletuksella, että uusia ilmoituksia jättisellutehtaista ei ilmaannu.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 18.5.2015.
