”Sellukattilat kuumina – vaan kuinka kauan?”, Matleena Kniivilä

                                 Maaseudun Tulevaisuus / PTT:n taloustutka 29.9.2010

Sellumarkkinoiden seuraaminen on jännittävää puuhaa. Viikko toisensa jälkeen markkinasellun hinta on maailmalla kohonnut entistä korkeammalle. Keväällä oltiin jo huimissa luvuissa ja alkukesällä homma meni mahdottomaksi. Syksyyn tultaessa mukaan tuli hiukan realismia – hinnat lähtivät tasaantumaan yli vuoden nousun jälkeen.

Ei ole kauan siitä, kun selluteollisuudessa elettiin aivan toisenlaisissa tunnelmissa. Laman alkaessa pari vuotta sitten sellua tuotettiin hupenevaan kysyntään nähden liikaa ja valtavan ylitarjonnan seurauksena markkinasellun hinnat romahtivat.

Viime vuonna tuotantoa sitten rajoitettiin rajusti – Länsi-Euroopassa markkinasellua tuotettiin noin viidenneksen edeltävää vuotta vähemmän. Suomessa sellua tuotettiin neljänneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Laman seuraukset näkyivät muun muassa Pohjois-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Uimaharjun ja Sunilan sellutehtaat olivat viime vuonna pysähdyksissä kuukausikaupalla. Kaskisten sellutehdas suljettiin jo vuoden alussa. Markkinatilanteen parantuessa sekä Uimaharjun että Sunilan tehtaat monien yllätykseksi käynnistettiin uudelleen.

Satumaisen hinnan nousun jälkeen sellumarkkinoilla saatetaan olla nyt käännekohdassa – ainakin pienessä sellaisessa. Hinnat ovat edelleen hyvin korkealla ja kysyntä on kovaa. Paperin kysyntä lisääntyy talouden kasvaessa, joten sellunkin kysynnän pitäisi säilyä hyvänä.

Silti viime viikkoina markkinasellun hinnat ovat hiukan alentuneet tai ainakin tasaantuneet. Epäillään, että syy on kiinalaisissa. Sellun voimakasta kysyntää ja hinnan nousua kun on pitänyt yllä kiinalaisten riippuvuus ostosellusta. Kesän aikaan Kiinan kysyntä kuitenkin heikkeni. Epäselvää on, kuinka pysyvästä ilmiöstä on kyse.

Samoihin aikoihin myös sellun tarjonta on maailmanmarkkinoilla lisääntynyt. Markkinasellun jättituottaja Chile on saanut sellutehtaitaan kevään maanjäristyksen jäljiltä toimintakuntoon.

Sellumarkkinoilla hinnat ovat perinteisesti vaihdelleet voimakkaasti. Hintojen kovan nousun jälkeen on yleensä tultu ryminällä alas. Ei ihme, että nykytilanteessa hintojen pientä hiipumista on seurattu suurennuslasin kanssa. Suurta hintojen pudotusta tuskin on silti tulossa, vaikka nykylukemista alas tullaankin.

Suomessa sellun hinnan kohoaminen on näkynyt suurten metsäteollisuusyritysten tulosten parantumisena ja sellun viennin huimana kasvuna. Koneita on pyöritetty kovilla kierroksilla. Täällä tuotetusta sellusta suuri osa käytetään kotimaassa. Kotimaisten sellutehtaiden käyntiasteet riippuvat jatkossakin pitkälti siitä, miten paperitehtaiden vienti vetää.

Globaaleilla sellumarkkinoilla kaikki vaikuttaa kuitenkin kaikkeen, ja kiinalaistenkin sellun kysynnällä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia Suomeen. Kun kiinalaiset ovat vielä pitkään ostosellun varassa ja suurta määrää uutta kapasiteettia ei ole maailmaan lähiaikoina tulossa, sellun kysyntä jatkuu hyvänä vielä pidempään.

Matleena Kniivilä